Ajatuksia ravitsemussuosituksista

Uudet_ravitsemussuositukset_fitlandia

Uudet suomalaiset ravitsemussuositukset julkaistiin viime viikon torstaina, ja olen siitä saakka seurannut mielenkiinnolla suosituksista käytyä keskustelua sosiaalisessa mediassa. Ajattelin ensin olla tarttumatta aiheeseen, mutta tarpeeksi kauan erilaisia juttuja lueskeltuani päätin minäkin antaa näkemykseni aiheen tiimoilta.

Suomalaiset ravitsemussuositukset pohjautuvat varsin tiiviisti Pohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin, eikä suomalaisten versio poikkea pohjoismaalaisista oikeastaan kuin tiukemmassa asenteessa suolan käyttöä kohtaan. En lähde nyt yksityiskohtaisesti käymään ravitsemussuosituksia läpi, vaan suosittelen perehtymään tarkemmin aiheeseen joko Fitlandian artikkelista tai alkuperäisestä lähteestä valtion ravitsemusneuvottelukunnan sivuilla!

Kritiikki ja sen perusteet?

Aika pian suositusten julkaisemisen jälkeen alkoi sosiaalisessa mediassa näkyä kritiikkiä suosituksia kohtaan. Suositusten parjattiin perustuvan kotimaisen ruokateollisuuden buustamiseen, ja väittipä joku suositusten lisäävän jopa kansansairauksia. Hiilareiden määrän valitettiin olevan liian suuri, kovaa rasvaa suositukset sisältävät liian vähän ja leipääkin aina vaan suositaan.

Aika monelta tuntuu unohtuvan, että nämä suositukset perustuvat nimenomaan tieteeseen, eivätkä ne siis ole mielipideasioita. Pohjoismaisten ravitsemussuositusten (joihin siis suomalaiset suositukset perustuvat) takana on useasta kymmenestä tutkijasta muodostunut joukko, joka on käynyt suosituksia varten läpi 13 000 tieteellistä artikkelia. Aikamoinen määrä siis! Pohjoismaisessa tutkijajoukossa ei myöskään ollut yhtään ruokateollisuuden edustajaa, joten siinä mielessä salaliitot ja rahastusteoriat kyllä tuntuvat vähän kaukaa haetuilta. Mielestäni on myös hieman hassua, että usean virallisia suosituksia vastustavan tahon taustalla on oman bisneksen edistäminen, ja aika harva ”hyvää hyvyyttään” levittää ravitsemuksellisia ajatuksiaan.

RUOKAKOLMIO, http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/

Suomalaiset ravitsemussuositukset on laadittu siten, että ne sopisivat mahdollisimman hyvin meidän ruokakulttuurimme ja olisivat siten helppoja noudattaa. Mielestäni onkin varsin ymmärrettävää, että ruokakolmiostamme löytyy perunaa ja mustikoita esimerkiksi goji-marjojen tai hirssin sijaan! Terveellisen ruokavalion tulee olla helppo toteuttaa, joten on luonnollista, että se sisältää meidän ruokakulttuurillemme keskeisiä tuotteita. Halutessaan ruokavalion saa tietenkin koostaa eksoottisemmistakin raaka-aineista, eikä esimerkiksi maitoa tai täysjyväleipää ole pakko käyttää ollekaan, jos saa tarvittavat ravintoaineet jostain muualta.

Siitä päästäkin seuraavaan asiaan, nimittäin siihen, että ravitsemussuositukset ovat _suosituksia_, ei kiveen hakattuja totuuksia. Ne soveltuvat ohjenuoraksi esimerkiksi kouluruokailuja suunniteltaessa ja terveelle, kohtuullisesti liikkuvalle ihmiselle. Niitä voidaan myös käyttää sellaisenaan, kun suunnitellaan esimerkiksi kakkostyypin diabeetikon tai sepelvaltimotautia sairastavan henkilön ruokavaliota. Kaikkien meidän ei ole tarkoituskaan syödä tiketilleen suositusten mukaan, sillä olemme yksilöitä ja se mikä sopii toiselle, ei sovi välttämättä toiselle. Omaa kehoa kannattaakin kuunnella ja valita itselleen sopivat ruoka-aineet! En itsekään noudata suosituksia pilkulleen, vaan koostan ravintoni minulle sopivista ja maistuvista jutuista.

Terveys vs. hyvinvointi

Omaa ruokavaliota koostaessa kannattaa kuitenkin muistaa erottaa käsitteet hyvinvointi ja terveys – ne kun eivät ole sama asia. Se, mikä saa sinut nyt voimaan hyvin, ei välttämättä ole terveydellesi eduksi pitkällä tähtäimellä. Tämänhetkisten ravintovalintojen seuraukset näkyvät vasta vuosikymmenten päästä, eivätkä välttämättä silloinkaan, koska lopputulokseen vaikuttaa kaikki muista elämäntavoista perintötekijöihin. Vaikka nyt voisit superhyvin ja kroppasi olisi timmiäkin timmimpi, kannattaa tulevaisuudelle suoda ainakin muutama ajatus.

Suosituksia on kritisoitu myös siksi, että liikalihavuudesta kärsiville ne eivät tarjoa tarpeeksi apua. En ole hirvittävästi perehtynyt lihavuuden hoitoon, mutta lyhyen työkokemuksen perusteella minulle on muodostunut sellainen käsitys, että vaikea lihavuus tuntuu olevan usein niin monisyinen asia, että pelkästään ravinnon sisältöön vaikuttamalla tuskin saadaan lopullista muutosta. Kun ateriarytmi on täysin pielessä, syömiseen liittyy hirveästi tunnelatausta eikä elämäntavoissa muuten ole kehumista, ihan mikä tahansa ruokavalio on varmaankin aika laiha lohtu.

Haluan tähän loppuun vielä korostaa, että minun mielestäni itse kukin saa syödä niin kuin itselleen parhaaksi näkee! Halusin lähinnä valottaa ajatuksia suositusten taustalla ja herättää myös kyseenalaistamaan sitä ”toista leiriä”. On joka tapauksessa hienoa, että ihmiset ovat selvästi heräämässä ajattelemaan yhä enemmän sitä, mitä suustaan alas laittavat. Omasta hyvinvoinnista ja terveydestä kiinnostuminen on aina positiivista!

Tämä juttu julkaistiin alunperin 26.1.2014 Sanna Malisen blogissa.

Päivitetty viimeksi 29.01.2014

Fitlandian toimitus

Fitlandian toimitus

Fitlandian toimituksesta vastaavat liikunta- ja terveysalan ammattilaiset. Loimme FITLANDIA.fi-yhteisön, jotta löytäisit yhdestä ja samasta paikasta luotettavan ja inspiroivan tiedon terveellisen ja liikunnallisen elämän edistämiseksi ja paremman fiiliksen saavuttamiseksi.

Kommentit (0)

Kaikkien kommenttien tarkastus on käytössä. Ethän siis lähetä kommenttiasi useampaan kertaan, kiitos.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *