Alaselän kiputilat liikkuvilla ihmisillä

Selkäkipujen_yleisimmät_syyt

Suurimmat riskitekijät saada selkä kipeäksi ovat ylipaino, liikkumattomuus ja istumatyö. Asia ei ole kuitenkaan näin yksinkertainen. Selän kivuista kärsii myös moni normaalipainoinen liikkuva ihminen. Selkäranka on monimutkainen järjestelmä, jonka toimintaan vaikuttavat useat muut kehon rakenteet ja myös toisin päin niin, että selkärangan toiminta vaikuttaa useampaan muuhun kehon rakenteeseen.

Selkärangan yläpäässä ranka kannattelee päätä, joka painaa yllättävän paljon ja jonka kannattelu on rangalle yllättävän raskasta. Selkärangan alaosa taas kiinnittyy lantioon ja näin ollen lantion ja selkärangan toiminta ovat aina yhteistyössä. Jokainen liike, jonka ihminen kehossaan tekee, vaikuttaa jollain tavoin selkärankaamme.

Selkäytimen kautta, joka on selkärangan keskellä hyvin suojeltuna, kulkee suurin osa kehoamme hermottavista hermoista. Selkärangalla on siis useita eri tehtäviä, joista tärkeimpiä ovat: selkäydinkanavan suojaaminen, kehon pystyasennon mahdollistaminen ja kehon keskiosan taivuttaminen etu-taka- ja sivuttaissuunnassa sekä kierron mahdollistaminen.

Selkäranka muodostuu seitsemästä niskanikamasta, 12 rintanikamasta ja 5 lannenikamasta (näissä voi olla yksilöllisiä poikkeuksia). Jokaisella rangan osalla on vielä oma tehtävänsä. Niskanikamat ovat tekemisissä pään liikkeiden kanssa, rintaranka pitää huolta yläselän ryhdistä ja kylkiluut niveltyvät rintanikamiin. Lannerangasta taas tulee suurin liike selän eteen ja taakse taivutuksissa sekä kierroissa ja sivutaivutuksissa. Selkäranka yksin ei pysty pitämään ihmistä kasassa ja hyväryhtisessä pystyasennossa, vaan tähän tarvitaan kaveriksi lihaksia ja muita tukirakenteita.

Alaselkäkipu aiheuttaa runsaasti terveyspalvelujen käyttöä, työkyvyttömyyttä ja terveystaloudellisia kustannuksia (Bandolier 1995). Suomessa korvattiin selkäsairauksien takia vuonna 2005 yhteensä 2,3 miljoonaa sairauspäivää (Kansaneläkelaitos 2006). Saman vuoden lopussa 32 500 henkilöä oli työkyvyttömyyseläkkeellä selkäsairauden perusteella (Eläketurvakeskus 2006). (Lähde: Duodecim)

Yleisimmät syyt liikkuvan ihmisen alaselkäkipuihin

Urheilijalla ja liikkuvalla ihmisellä voi kipeytyä mikä osa selästä tahansa. Yleisin on kuitenkin alaselän kipu. Yleisimmät syyt liikkuvan ihmisen alaselkäkipuihin ovat usein jäykkä rintaranka, kireät lonkankoukistajalihakset ja kireät vatsalihakset, lihaskireydet pakaralihaksissa tai takareiden lihaksissa, heikot keskivartalon syvät lihakset (eli syvät selkä- ja vatsalihakset), lihasepätasapaino vatsa– ja selkälihasten välillä, lantion virheasento tai vääristynyt tapa käyttää lantiota sekä jalkaterän virheasennot. Tässä on siis pitkä lista eri tekijöistä, jotka voivat aiheuttaa alaselän kivun. Usein kivun taustalla on useampi näistä syistä. Purkamalla yhden tekijän pois, voi toinen tekijä lähteä purkautumaan itsestään.

Itse kuvailen alaselkää ”kipujen sieluksi”, koska niin moni tekijä vaikuttaa alaselän toimintaan. Useassa alaselän kiputapauksessa varsinainen kivun syy ei löydy itse alaselästä, vaan syynä voi olla jokin muu tekijä kehossa. Kipu helposti esiintyy alaselässä vaikka varsinainen kivun aiheuttaja voi olla muualla osassa kehoa.

Alaselkään vaikuttavat kehon voimat sekä ylhäältä että alhaalta päin ja se on yksi syy, miksi alaselkä rasittuu helposti. Alaselkään kohdistuu herkästi painetta, jos käytämme selkää ”väärin” eli väärällä selkää kuormittavalla tekniikalla. Siksi tekniikan tarkasteleminen ja tekniikan osaaminen on erittäin tärkeää eri liikuntalajeissa, jotta voimme harjoitella kovallakin intensiteetillä rasittamatta selkäämme. Liikuntalajeissa toistuvat usein samat liikeradat ja toistoja tulee yleensä useita. Jos liikerata tehdään joka kerta selkää kuormittaen, selkä varmasti jossain vaiheessa kipeytyy.

Mistä sitten tietää, mistä alaselän kipu johtuu?

Itse voi olla vaikeaa määrittää, mistä alaselän kipu johtuu. Fysioterapeutti on usein se henkilö, joka voi tarkastella liikkumistasi ja tehdä erilaisia testejä, joilla alaselän kivun syy selviää. Syy voi olla siis esimerkiksi virheellinen askellustapa tai vaikkapa kiristynyt rintaranka. Usein erilaiset lukkotilat selkärangan nikamissa voivat jäykistää selkärankaa yläosasta ja täten aiheuttaa kipua alaselkään.

Lantion asento vaikuttaa myös erittäin paljon alaselän toimintaan. Lantion asento korostuu jokaisessa liikuntalajissa ja oikeanlaiseen lantion asentoon tulisi kiinnittää paljon huomiota. Esimerkiksi juoksussa lantion asennolla on erittäin paljon merkitystä. Lantio voi olla esim. kiertynyt johonkin suuntaan ja siksi vie liikuntasuorituksessa lantiota ”väärään” asentoon. Tätä ei itse aina välttämättä edes huomaa. Tällöin puhutaan lantiokorin virheellisestä asennosta. Syinä tähän lantion asennon kiertymiseen voivat olla lihasheikkoudet, kireydet ja si-nivelen lukkiutuminen tai jalkojen pituusero.

Hoitokeinot kipuun

Jos sinulle tulee alaselän kipua, kannattaa ensimmäisenä kotikonstina kokeilla venyttää pakaralihakset, etureiden lihakset ja lonkankoukistajalihakset. Toisena konstina kannattaa tunnustella, onko yläselässä jäykkyyttä. Jos on, niin voimistele yläselkää sellaisin liikkein, jossa rintaranka saa liikettä. Kolmantena keinona kannattaa vahvistaa muutaman päivän ajan syviä selkä- ja vatsalihaksia ja katsoa, auttaako tämä palauttamaan keskivartalon tuen ja sitä kautta lievittämään selän kipua. Fitlandian videoiden joukosta löytyy pari videota, joissa näytän, mistä löydät nämä syvät vatsa– ja selkälihakset itseltäsi.

Neljäntenä konstina on laittaa kylmäpakkaus alaselkään 20 minuutin ajaksi (varoen kuitenkin munuaisia, eli ei liian kylmää!). Voit kokeilla laittaa myös aineenvaihduntaa parantavaa kylmä- tai lämpögeeliä. Viides konsti on pyytää jotain läheistä ihmistä hieromaan yläselän ja pakaran alueen lihaksia. Pakaroiden ravistelu voi myös rentouttaa alaselkää. Hyvä vaihtoehto on myös mennä ammattilaisen käsittelyyn hierontaan.

Alaselän paras lepoasento on selin-makuu-asento, jalat polvista 90 asteen koukussa esim. tuolin päällä. Alaselän kaarevimman kohdan alle voi laittaa esimerkiksi taitellun pyyhkeen, jotta alaselän lihaksisto rentoutuu kunnolla. Tässä asennossa on tarkoitus huilata, ei nukkua. Paras nukkuma-asento on kylkimakuuasento, tyyny jalkojen välissä tai selinmakuuasento taiteltu pyyhe alaselän kaarevimman kohdan alla ja tyyny polvitaipeiden alla.

Jos selkäkipu on jatkunut jo pidemmän aikaa, hakeudu lääkärin tai fysioterapeutin vastaanotolle. He voivat tutkia syytä selkäkivullesi tarkemmin ja antaa ohjeet selän kuntouttamiseksi. Syy voi toisinaan olla jokin pienikin virheellinen tapa käyttää omaa kehoa, joka pitkään toistuessa muuttuu selkää kuormittavaksi.

Fitlandia.fi – naisille jotka juoksevat omia polkujaan

Päivitetty viimeksi 11.5.2013

Riina Kukkonen

Riina Kukkonen, Fysteri

Kirjoittaja on uintimaajoukkueen fysioterapeutti, koulutettu aikuisten ja lasten uimaopettaja sekä uintivalmentaja.

Kommentit (0)

Kaikkien kommenttien tarkastus on käytössä. Ethän siis lähetä kommenttiasi useampaan kertaan, kiitos.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *