06.05.2009

Tsekin ja Puolan reissu on tehty, tosin huonolla menestyksellä tällä kertaa. Lähdimme matkaan viime keskiviikkona kellon ollessa kaksi yöllä, joten matkustimme lähes koko keskiviikko päivän ajan. Perille saavuimme paikallista aikaa kello 20.00, joten istuimme autossa 18 tuntia !! Voitte uskoa, että jalat eivät olleet parhaat mahdolliset. Kerran pysähdyttyämme Puolan huoltoasemalle alkoivat takareiteni krampata silkasta istumisesta. Kävimme kuitenkin Norjan tyttöjen kanssa ajamassa 30 minuuttia auringon ollessa jo piilossa.

Tiesin jo ennen lähtöäni reissuun, että kisasta tulee minulle rankka. Se nähtiin jo heti ensimmäisenä päivänä, kun 105 kilometrin etapilla jäin porukasta 85 kilometrin ajon jälkeen. Reitti oli todella mäkistä, mutta pääsin ajamaan kuitenkin seuraavana päivänä. Perjantain 125 kilometrin etappi oli profiililtaan rankin. Heti 30 kilometrin jälkeen lyötiin Suomen tytön eteen 10 kilometrin mäki, joka olisi tarkoitus pysyä kärkiporukassa mukana. Se ei kuitenkaan onnistunut, mutta pääsin kuitenkin hyvään ryhmään, jossa vetovuorot toimivat. Jopa kaksi seuraavaa viiden kilometrin mäkeä ajettiin rauhallisesti kaikkien pysyessä mukana. Ajoimme taas sen verran ’hyvin’, että oli mahdollista osallistua seuraavan päivän tempoon. (Kaaduin kyseisessä maantie-etapissa, mutta ruvat ovat jo parantuneet. Syynä kurvi, jossa melkein metri hiekkaa, mitä ei väsyneenä tietenkään tajunnut.)

Jalat tuntuivat hieman väsyneiltä mäkipäivien jälkeen lauantai aamuna, mutta noin 20 kilometrin tempo sujui silti yllättävän hyvin. Aika-ajopyörä olisi ollut kyllä ehdoton sillä reitillä, mutta minkäs teet. Tempon jälkeen seuraavaan etappiin oli aikaa seitsemän tuntia ja otimme käytimme ajan lepäillessä ja syödessä. Minulle sattui tuona aikana kuitenkin erikoista, mikä näkyi illan ajossa. Luultavasti sain a)ruokamyrkytsen,b) kärsin nestehukasta(mikä kieltämättä on mahdotonta, sillä olen oppinut juomaan ennen kisoja paljon) tai c) otin mahaani tarkoitetun lääkkeen väärin. Jalkani olivat todella voimattomat ja oksensin kaiken pihalle, mitä olin syönyt. Siitä seurasi tietenkin kisasta ulos tippuminen. Harmi sinänsä, sillä reitti olisi ollut juuri minulle tarkoitettu eli aika tasainen ja paljon kurveja. Harmitti kyllä niin vietävästi !! Mutta sain taas paljon lisää kokemusta ja tulipahan taas käytyä kahdessa eri maassa.

Seuraava kisa (UCI 1.2) käydään Hollannissa. Kyseissä linkissä lisää infoa.
http://www.icwnoord.nl/omloop/index.php?option=com_content&task=view&id=31&Itemid=39

Alemmassa linkissä kuvia Gracia Orlovasta

http://picasaweb.google.com/rabcladies/GraciaOrlova?feat=directlink#

Lotta Lepistö

Lotta Lepistö

Lotta on 24-vuotias pyöräilijä ja sairaanhoitajaopiskelija. Tulevana vuonna Lotan on tarkoitus harjoitella monipuolisesti ja saada pyörä liikkumaan entistä kovempaa. Hän pääsee nyt kokeilemaan vuodeksi, millaista on elää todellista huippu-urheilijan elämää.

Kommentit (0)

Kaikkien kommenttien tarkastus on käytössä. Ethän siis lähetä kommenttiasi useampaan kertaan, kiitos.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *