17.03.2008

Moi,

nyt eivät ole kaikki asiat aivan niin kuin pitäisi. Aivan oikein, olen siis taas säheltänyt niin pahasti, että kisani Belgiassa tällä reissulla ovat ohitse.

Eilen aamulla tunsin pientä kutinaa jaloissa, että alkumatka kisassa tulee olemaan vaikea. Ajetelin kuitenkin, että pienen revittelyn jälkeen kisa lähtisi kulkemaan vanhaan hyvään malliin. Pienten spurttien jälkeen kaikki tuntui olevan ihan ok loppu kisaa varten. Olin ensimmäisten 70 ajajan joukossa ja ajattelin, että olisi parempi alkaa nousta ylöspäin, koska muut 180 kilpasiskoa näyttivät heiluvan siihen malliin, että kohta kaadutaan ja kovaa.

Otin siis paikakseni vasemman reunan ja yritin pikku hiljaa nousta kohti 30 sakkia. Pari tyttöä minusta oikella kuitenki kompuroivat ja nämä kaksi muuta flikkaa kiilautuivat tietenkin minuun. Selvisin vielä pystyssä, mutta ajauduin kuitenkin jalkakäytävälle. 3 metriä ehdein jalkakäytävällä ajaa, kunnes pamahti. Pamahdin vihreitä betonitolppia päin ja lensin pyörän selästä kuin leppäkeihäs.

Olin pienessä shokin huurussa, mutta tajusin kuitenkin mitä tapahtui. En kyennyt nousemaan itse jaloilleni, vaan minut jouduttiin nostamaan ylös. Pelkäsin heti, että solisluuni oli murtunut, koska se sattui hyvin paljon. Itkuisena en kuitenkaan kyennyt miettimään koko luuta, vaan sitä, että kisa meni aivan pipariksi. Hoitajat varmaan ihmettelivät, että mitä minä oikein pillitän, mutta samapa tuo.

Oma arvaukseni meni kuitenkin oikeaan, eli solisluu poikki. Ja luut törröttävät sen verran eri suuntiin, että huomenna minut pitää operoida. Leikkauksen ei pitäisi kestää kauaa ja lääkäri sanoi, että trainerille voin noust jo kolmen viikon päästä, eli praneminen on nopeaa. Tässä ei ole mitään muuta ongelmaan kuin se, että leikkauksesta jää haava, ja minun pitää odottaa jonkn aikaa, että pääsen taas treenaamaan. Koska minähän en mitään kolmea viikkoa jaksa sängyssä maata! Kunhan vain tikit on otettu pois ja haava mahdollisimman paljon kiinni, eikä suurimpia kipuja ole, niin alan pitämään taas kuntoa yllä. Kyl tää tästä, lajin luonne ja cycling is very good to your body! Vai mitä?;)

Lotta Lepistö

Lotta Lepistö

Lotta on 24-vuotias pyöräilijä ja sairaanhoitajaopiskelija. Tulevana vuonna Lotan on tarkoitus harjoitella monipuolisesti ja saada pyörä liikkumaan entistä kovempaa. Hän pääsee nyt kokeilemaan vuodeksi, millaista on elää todellista huippu-urheilijan elämää.

Kommentit (0)

Kaikkien kommenttien tarkastus on käytössä. Ethän siis lähetä kommenttiasi useampaan kertaan, kiitos.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *