18.07.2011

1.2 kategorian kisa ajettu Boezingen ympäristössä. Reitti oli osittain samaa kuin Roeselaeren kisassa aikaisempina vuosina. Kisan etenemistä vaikeutti mäet, mukulakivet, sade ja älytön tuuli. Aurinkokin pilkahti pariin otteeseen, joten tuli tehtyä kaikenlaisia säähavaintoja eilisen kisan aikana. Ensin ajoimme noin 80km lenkin ja sen jälkeen neljä kertaa 11kilometrin pätkän. Isolla kierroksella teimme pientä siksakkia, koska kisajärjestäjät olivat halunneet enemmän mäkiä matkalle kuin esimerkiksi viime vuonna.

Kisa lähti liikkeelle suht rauhallisesti, mutta 15 kilometrin jälkeen alkoi tapahtua, koska pääsimme ensimmäiseen mäkeen. Olin sijoittautunut ehkä maailman surkeiten tulevaan mäkeen ja pääjoukkoon syntyi pieni rako, mutta pienellä takaa-ajolla sain vielä ryhmän kiinni. Pääjoukosta kuitenkin oli jo irtautunut noin 10 hengen porukka, eikä tietenkään yhtään sinioranssisia mukana. Kisa oli todella raskas. Porukka oli melkein koko matkan ajan yhtenä jonona, kun tuuli niin p******esti. Pääjoukko oli syystä tai toisesta ehkä 25-30 hengen luokkaa, kun pääsimme kaupunkikierroksille. Mäet ja tuuli repivät porukkaa hyvin palasiksi. Tiedän, että ajoin liian takana koko kisan ajan. Se kostautui toisella kaupunkikierroksella, kun valitsin väärän linjan mukulakiviosuudella. Tien reunoilla oli tasaisempaa ja kaikki ajoivat aina reunoja pitkin. Valitsin kerran vasemman puolen ja sillä puolella ajettiin aika hiljaa. Oikealla puolella taas tykitettiin ihan hulluna ja tietysti porukkaan tuli rako. Olin todella hiilenä ja karjuin todella ankaristi muille flikoille, että nyt ne reidet käyttöön ja takaa-ajoon! Huomasin olevani todella vahva, niin vahva, että jätin muut ja jauhoin yksin pääjoukon kiinni. Olin sellaisessa hurmoksessa, että en varmaan koskaan ! Pyörä todella liikkui ! Olin kuitenkin suht poikki, kun pääsin takaisin ryhmään ja olin taas porukan hännillä. Noin 12kilometriä ennen maalia tipahdinkin tieltä pois ja sateen ansiosta eturengas upposi noin 20cm johonkin mudan tyyppiseen mössöön. Asfaltti-ihottumalta ei voitu välttyä. Oma kisa meni sitten loppujen lopuksi siinä. Perhana. Ajoin kuitenkin maaliin ja silti sijoitukseni 39. Ajo oli silti todella hyvää, vaikka vähän tuli kohellettua ! Kisa oli pitkästä aikaa todella rankka ja sain oikeasti annettua kaikki.

Tiedoksi muuten kaikille, että en ole kärsinyt tällä reissulla kertaakaan ongelmista vatsan kanssa! Kaikki on pysynyt hyvin sisällä ja saanut energiaa kisojen aikana! Iso peukku myös itseltäni sille.

Keskiviikkona on tarkoitus lähteä kisaamaan Ranskan maalle. Tour de Feminen en Limousin olisi ohjelmassa. Olen vain tyytyväinen jos pystyn ajamaan tuon neljän päivän rupeaman maaliin. Ensi viikolla siitä päivitystä!

Lotta Lepistö

Lotta Lepistö

Lotta on 24-vuotias pyöräilijä ja sairaanhoitajaopiskelija. Tulevana vuonna Lotan on tarkoitus harjoitella monipuolisesti ja saada pyörä liikkumaan entistä kovempaa. Hän pääsee nyt kokeilemaan vuodeksi, millaista on elää todellista huippu-urheilijan elämää.

Kommentit (0)

Kaikkien kommenttien tarkastus on käytössä. Ethän siis lähetä kommenttiasi useampaan kertaan, kiitos.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *