Allergiaa ja puutarhailua

Sopivasti kesän alkuun ilmeni, että talvella tehdylle testille ilmaantui kliiniset oireet siitepölykauden alettua. Talvellahan munulle tehtiin prick-testi, eli niin sanottu ihopistostesti jossa testataan muutamia yleisimpiä allergian aiheuttajia. Testissä positiivisiksi nousivat kaikki heinät, joita nyt talvella ei juurikaan ole häiritsemässä. Teini-iässä muistan että tuossa samaisessa testissä ei ihoon tullut minkäänlaista merkkiä mistään, joten eipä ihme etten viime kesänä ymmärtänyt että tukkoinen hengitys johtui heinän siitepölyallergiasta. Oireeni ovat aika yksioikoiset; ylähengitystien limakalvojen erite ja turpoaminen. Siksi viime kesänä kehitinkin kroonisen tulehduksen poskionteloihin ja turvonneiden limakalvojen ansiosta sain tartunnan kaikista mahdollisista aivastuksista. Pari viikkoa jatkunut väsynyt olo yltyi tämän viikon alun täyteen vetämättömyyteen, kunnes ymmärsin soittaa lääkärille oireistani. Kiitos sähköisen reseptin, sain lääkityksen heti kuntoon ja tänään tukkoisuus on jo kurja muisto vain. Kummallista kuinka tuollainen allergia voi yhtäkkiä aikuisiällä puhjeta. Aikaisempina kesinä muistelen jonkinasteista tukkoisuutta loppukesältä, jolloin pujo kukkii mutta minkäänlaista pahempaa oireilua en muista, ennen viime kesää, jolloin en kylläkään ymmärtänyt oireitani allergiaksi. Täytyy vain toivoa etten kerää lisää allergioita. Hyvä puoli on myös se että ehkä nyt näen sateen positiivisena asiana, sikäli mikäli huomaan sen vaikuttavan oireiden voimakkuuteen.

Tänään saatiin makustella ensimmäistä itse kasvatettua mansikkaa! Oli kyllä maukasta ja makiaa. Äläkä kysy lajiketta, koska vaikka sitä tarkasti kaupassa harkittiin ja netistä etukäteen tietoa metsästettiin niin en enää muista mihin lopulta päädyttiin. Polka se ei ole..Joku hieman myöhäisempi kypsyjä. Huomenna kypsyy mansikka no.2. Ensimmäisen kauden marjasato saattaa jäädä hieman vähäiseksi, mutta onneksi terassin kulmalla kasvava ahomansikka-viljelmä täydentää satoa mukavasti ja nekin alkavat hiljalleen kypsyä.

Tämän kesän remontointi kohde kuisti saa tällä hetkellä lepäillä rauhassa. Lattia on jo valettu, ulko-ovi vaihdettu ja viimeistelty ulkoa, joten nyt annetaan betonilattian kuivua rauhassa. Tämän päivän rakennusohjeistuksissa eristeen määrät tuntutvat kyllä aivan uskomattomilta. Ei ihme ettei tälläisiä suloisia, pienehköjä omakotitaloja enää rakenneta. Suositusten mukaan kattoonkin tulisi laittaa 22cm vaahtoa eristeeksi. Anteeksi nyt vaan mutta, meidän vintillä taitaa olla tuulipahvi ja n.10cm villaa, eikä siellä nyt tukka pyöri päässä talvellakaan. Osassa taloista siellä pidetään makuuhuonetta kesät talvet.. Vanhan talon remontoinnissa on aina mielenkiintoista mitä minkäkin kerroksen alta löytyy, samalla pohditaan että miten milloinkin on rakennettu. On hienoa asua talossa, josnka historiassa on jotain mielenkiintoista. Golf-kenttä takapihana olisi tietysti tasainen ja helppohoitoinen, mutta mieluummin taistelen 40 vuotta sitten paikoilleen istutetun, 2 vuotta sitten ylöskaivetun pionin versoja vastaan. Se taistelu taitaa tällä hetkellä olla 3-0, pionin johtaessa. Yhden luovutus voiton olen sille jo antanut; tunkiolle heittämäni juurikasa kukki niin vahvasti keskellä nokkospuskaa viime kesänä että tänä kesänä räjäyttäessäni tuon nokkoskasan istutin pionin uuteen paikkaan. Ja kyseessähän on kasvi jota puutarhuritkaan eivät mielellään siirrä, koska se ei kuulemma kestä sitä.

Avainsanat:

Pia Pensaari

Pia Pensaari

Kirjoittaja on naispyöräilijä, joka on voittanut yli 20 SM-mitalia ja omistaa kautta aikojen Suomen 2. nopeimman ajan 3km takaa-ajossa.

Kommentit (0)

Kaikkien kommenttien tarkastus on käytössä. Ethän siis lähetä kommenttiasi useampaan kertaan, kiitos.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *