Arki ja harjoittelu

Olen noin 40 vuotias työssäkäyvä 2- ja 5-vuotiaiden lasten äiti. Liikuntaa olen harrastanut aina ja jossain vaiheessa elämää olen käynyt hölkkäilemässäkin ahkerammin. Viime vuosina olen aina innostunut uusista harrastuksista ja päättänyt, että äidillä saa olla yksi vapaailta viikossa omiin harrastuksiin. Ja aina näissä uusissa harrastuksissa on käynyt samoin: matkoihin kuluva aika on suhteeton verrattuna liikkumiseen kulutettuun aikaan. Kesällä ajankäyttöä saattaa tiivistää kulkemalla välimatkat pyörällä, mutta talvisin olen ollut joko julkisten liikenteen tai oman auton varassa.

Kello

Arki, lapset sairaana. Aamulenkki olikin ainut mahdollisuus ulkoilla valoisaan aikaan.

Reilu vuosi sitten aloin treenata kuntosalilla aktiivisemmin, hankin personal trainerin joka tuli ohjaamaan minua lähisalille. Aikaongelma poistui, mutta edelleen piti sovitella aikatauluja. Kuntosaliharjoittelun lisäksi ohjelmassa oli pari kertaa viikossa aerobista liikuntaa. Aloitin ensin kävelyllä, sitten hölkkä-kävely –lenkeillä ja noin vuosi sitten aloin hölkätä kokonaisia lenkkejä. Kesällä huomasin jo käyväni kolme kertaa viikossa lenkillä ja kun viime syksynä sain pienen mutta salitreeniä haittaavan olkapäävamman, tuli juoksu jotenkin luonnollisesti ”pääharrastukseksi”.

Tie

Kuudelta ei ollut ruuhkaa lenkkipoluilla. Maisemat oli upeat!

Vuosien varrella olen yhä enemmän huomannut, että arki on ennalta arvaamaton muuttuja ja on pakko tehdä nopeita muutoksia suunnitelmiin. Vaikka tekisin hienot aikataulut seuraavalle viikolle, niin arki saattaa tulla väliin ja sotkea suunnitelmat. Olen kokeillut kaikkia kuulemiani keinoja arjen ja liikunnan yhdistämiseen: lapsen muskarin kesto 45min, eli lenkin pituus voi olla 43 min jotta ehtii takaisin ajoissa, lenkkeilen viikonloppuisin ennen perheen heräämistä (usein lauantain aamulenkillä etenkin kesäisin tuntuu että vastaantulijat ovat vasta menossa nukkumaan) , hölkkään uimahallille ja perhe tulee sinne autolla, pyöräilen työmatkoja..

Juoksu_lenkki2

Lisää maisemakuvia lenkiltä!

Fitlandiaa olen seurannut ihan alkumetreiltä asti, välillä aktiivisemmin ja välillä vähemmän aktiivisesti. Ensimmäisen treeniohjelmani sain Fitlandian sivuilta, joten kun tuli mahdollisuus hakea Fitlandian juoksukouluun se tuntui juuri oikeanlaiselta juoksukoululta. Onneksi tulin valituksi!

Juoksukoulu on mukavasti käynnissä ja on kivaa kun tietää tekevänsä kunnon kehittymisen kannalta oikeanlaisia harjoituksia. Minä lähdin hakemaan juoksukoulusta ennen kaikkea tietoa mikä on sopiva harjoituksen ja levon suhde. Viime vuosina olen jo huomannut, että keho vaatii pidemmän ajan harjoituksesta palautumiseen. Itsensä arvioiminen on kuitenkin vaikeaa, onneksi saimme Suunnon Ambit 2R juoksukellon tukemaan harjoitusta. Juoksukello kertoo monien muiden asioiden lisäksi miten kauan kestää palautua tehdystä harjoituksesta.

Mukavaa lenkkeilyviikonloppua,

Saija

Avainsanat: , , , ,

Kohti HCRää!

Kohti HCRää!

Kohti HCRää -blogi seuraa 10 juoksukoululaisen matkaa kohti Helsinki City Runia, joka juostaan 10.5.2014.

Kommentit (1)

Kaikkien kommenttien tarkastus on käytössä. Ethän siis lähetä kommenttiasi useampaan kertaan, kiitos.

  • Kaija

    Tsemppiä treenaamiseen.
    Viime vuonna juoksin kanssa ensimmäisen virallisen puolikkaani HCR:lla. Sitä ennen miltei kymmenen vuoden tauko juoksusta. Tammikuussa ilmoittauduin ja siitä alkoi tautikierre perheessä. Kolme pienintä lasta aloitti tarhan ja kaikki taudit iski. Maaliskuussa pääsin vasta kunnolla juoksemaan. Puolikkaan juoksin silti ihan hyvällä ajalla eli 2.03 ja juoksu tuntui helpolta. Tästä iski sellainen kipinä, että syksyllä juoksin jo ekan maratonin ja nyt keväällä ensimmäisen ultramatkan. Kyllä koukuttaa.

    Hyviä juoksuja ja hyvää HCR:ia. Siellä itsekin taas ja juoksuseurana esikoinen :)
    t. Kaija

    Vastaa

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *