Askelia iltahämärässä

Ensimmäiset kesää enteilevät lempeän lämpimät illat. Tuoreuttaan tuoksuva ruohikko ja alla joustava hiekkatie. Taustalla horisontissa viipyilevä aurinko. Askel liitää kevyesti ja tasaisesti. Tästä hetkestä ei ole kiire yhtään minnekään.

Juoksu on parhaimmillaan energisoiva ja lähes meditatiivinen kokemus. Tänä keväänä tämä 22-vuotias suorittajajuoksija on oppinut rakastamaan pitkiä hitaita parin tunnin lenkkejä, ja kuuntelemaan paremmin kroppaansa. Oma juoksuohjelma on luonut harjoittelulle raamit, Suunnon Ambit R2 on uskollisesti tallentanut kaiken, ja koko Fitlandian HCR-porukka on antanut intoa puskea eteenpäin.

Hain juoksukouluun elvyttääkseni vanhan juoksuharrastukseni, joka viime vuoden aikana oli jäänyt kuntosalilla voimailun varjoon. Kaipasin vinkkejä juoksutekniikan parantamiseen ja järkevän, kehittävän juoksuohjelman. Aiemmin treenasiin 3-5 kertaa viikossa ajatuksella “Vähintään 10 kilometriä niin kovaa kuin pääsen”. Juoksukilometrejä kyllä kertyi huimaan tahtiin ja peruskunto oli hyvä, mutta kehitys junnasi paikoillaan.

Kevään aikana treeniohjelmaani on kuulunut keskimäärin kolme juoksutreeniä viikossa: yksi lyhyt reippaampi lenkki, yksi vajaan tunnin maltillinen peruslenkki sekä suosikiksi muodostunut 90-120 minuutin rauhallinen juoksu. Juoksukilometrejä on Movescountin mukaan kertynyt maaliskuun alusta reilut 200, ja yhteensä liikkeitä eli moveja on kertynyt kahden vuorokauden verran. Kuulostaa melkein liian hyvältä ollakseen totta, mutta tulokset ovat olleet aiempaa metodia parempia vähäisemmästä treenimäärästä huolimatta. Tuntuu lähes paradoksaaliselta, että on mentävä välillä hitaasti voidakseen juosta kovaa.

Tällä hetkellä valmistautuminen reilun viikon päästä koittavalle puolimaratonile on hyvällä mallilla. Pohjatyö hitaine jolkotteluineen on tehty, ja jäljellä on oikeastaan vain viimeinen kisoihin valmisteleva viikko. Jaiks! Treenit ovat kevätauringossa kulkeneet vallan mukavasti, vauhti on hieman noussut ja keskisykkeet laskeneet. Osallistuin pari viikkoa aiemmin sykkeen ja veren laktaattipitoisuuksien mittaukseen perustuvaan kuntotestiin, ja sain hyvien tekniikkavinkkein lisäksi siunauksen alun perin itseänikin hirvittäneelle tavoiteajalleni. Itsensä voi yllättää, kun vain uskaltaa yrittää.

Kävimme tällä viikolla toista kertaa Suunnon pääkonttorilla Vantaalla kertomassa keväästämme ja kokemuksistamme Suunto Ambit R2:n kanssa. Ohjelmassa oli innokasta kokemusten vaihtoa, uusien ominaisuuksien innovointia sekä uusintaotto kevään ensimmäisessä Suunto-tapaamisessa tehdystä lenkistä. Vaikka vauhti tällä kertaa olikin entistä huomattavasti reippaampi, olivat keskisykkeet monen kohdalla silti edellistä kertaa alemmat. Kehitystä on siis todella tapahtunut!

Suosittelen kaikille lenkkeilyn testaamista lämpenevissä kesäilloissa tai -öissä. Lämpötila on ihanteellinen, ilma on hieman kostea ja helppo hengittää, maan tuoksut nousevat esiin ja on rauhallista. Siinä on jotakin maagista.

– Marleena

Kohti HCRää!

Kohti HCRää!

Kohti HCRää -blogi seuraa 10 juoksukoululaisen matkaa kohti Helsinki City Runia, joka juostaan 10.5.2014.

Kommentit (0)

Kaikkien kommenttien tarkastus on käytössä. Ethän siis lähetä kommenttiasi useampaan kertaan, kiitos.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *