Back at the bar!
Syysflunssa yllätti sitkeydellään. Melkein kolme viikkoa ehdin olla pois salilta. Olipa se sitkeässä! Päätin kuitenkin, että puolikuntoisena en mene ollenkaan. Meinasin jo viime viikolla mennä joogaamaan tai tekemään jotain muuta rauhallista, mutta oli hyvä, että odotin kuitenkin vielä pari päivää lisää. Vaikka seuraavassa kuvassa on joogamatto, niin se jäi kyllä ulkoiluttamatta.
–
–
Nyt on viikon verran taas treenejä takana. Maanantaina, kun menin salille, aloitin melko rauhassa enkä tehnyt treeniohjelmaa ihan loppuun asti, koska kylkilankku ja hanan lailla vuotava nenä eivät ole paras yhdistelmä. Maanantai-iltapäivä on surkein aika mennä salille – odotin varmaan 10 minuuttia vapautuvia laitteita ja kehittelin ”oikein liikkeiden” tilalle korvaavia, kun en jaksanut käyttää aikaa odotteluun. Tosin perä oli joka tapauksessa hellänä heti samana iltana, vaikka teinkin etukyykyn sijasta jalkaprässiä.
Tiistaina arvoin pitkään, menenkö salille vai en, olisiko hyvä aloittaa ihan superrauhassa ja vähän kun tässä väsyttäisikin. Siinä salin ulkopuolella lähetin kuitenkin viestin parille kaverille, että menenkö treenaamaan vai en, koska tarvitsin kovasti jotain ulkopuolista tsemppiä. Tein salilla toisen ohjelmani, mutta päätin myös, että olisin supernopea: tunnissa olin suihkun kautta jo kotona asti. Tehokkuus – se on se avainsana.
Keskiviikkona latasin akkuja ja torstaiaamuna käytiin Jussin kanssa treenaamassa. Tuntuu aivan ihmeelliseltä, että vaikka olin kolme viikkoa puolikuntoisena treenaamassa, miten voi olla, ettei se kunto siitä kauheasti alene. Treenissä kaiken kaikkiaan pystyin tehdä kaikki liikkeet heti samoilla painoilla kuin ennen sairastusta. Hyvä, kroppa! Kiitti, jee!
–
–
Perjantaina pääsin pitkästä aikaa treenaamaan Esportin Crosstraining-salille, kun veimme Ny reenataan -blogin lukijat viettämään meidän kanssa ”Friday Bar Nightia”. Mika veti meille parin tunnin mittaisen tekniikka- ja hikitreenipläjäyksen! Oli valakyykkyä, rinnalle vetoa pallolla ja wall ballia, hyppynarua, boksihyppyä, burbeeta ja juoksua. Mikä maailman paras tapa viettää perjantai-iltaa! Kun kymmenen jälkeen muutaman mutkan kautta pääsin kotiin, kroppa kävi reilusti ylikierroksilla ja uni tulikin vasta tuntien päästä.
–
–
Lauantai oli rento päivä ilman treeniä ja viikon viimeiseksi treeniksi tuli sunnuntaina 45 minuutin juoksu. Oli synttäriherkutteluja, kunnon aamiaisia ja vieläpä ihanat babyshowerit päälle. Piti muuten viettää leivoksetonta lokakuuta, mutta se kaatui kyllä jo kolmantena päivänä. Mutta onpahan nyt tankattu taas, ruokaa ja energiaa.
–
–
Sanoisin, että aika mainio paluu sairaslomalta treenin pariin!
Uuteen viikkoon uudella energialla,
Anne
