Eettinen elintarviketuotanto

*FoodinAmbassador -yhteistyö*

Pohdin vuosi sitten ravitsemustieteen opinnoissa eettistä elintarviketuotantoa. Yhteistyö Foodinin kanssa liippaa hyvin läheltä aihetta ja kun nyt tutustuin heidän Reilun Kaupan kookosöljyyn, kaivoin esseeni esille ja ajattelin kirjoitella asiasta hieman tännekin.

Ruoka ja elintarvikkeet liittyvät jokaisen ihmisen elämään. Tehdyt valinnat ruoan suhteen vaikuttavat paitsi omaan terveyteen ja hyvinvointiin, myös ympäristöön. Puhuttaessa eettisestä elintarviketuotannosta, voidaan asiaa lähestyä hyvinkin monelta kannalta. Ruoan terveys- ja ympäristövaikutukset, ruokaketju, tuotantoeläinten hyvinvointi, ruokahävikki, ruoantuotannon uudet tekniikat, elintarvikkeiden turvallisuus sekä siihen liittyvät elintarvikkeiden pakkausmerkinnät ja lisäaineet.  Vaikka puhutaankin elintarviketuotannosta, nostaisin merkittäväksi tekijäksi nimenomaan yksittäisen kuluttajan valinnat  eettiseen ja kestävään kuluttamiseen liittyen. Eettinen elintarviketuotanto on luontoa ja ympäristöä kunnioittavaa sekä tuotannon, että erityisesti yksittäisen kuluttajan kannalta.

Lisääntynyt elintarviketuotanto ja yltäkylläisyys on ajanut meidät tilanteeseen, jossa luonnon ja ympäristön kunnioitus on totaalisen unohtunut. Kehittyminen ja eteenpäin meneminen on hieno asia, mutta on tiettyjä asioita ja ajatusmalleja, joiden olisi toivonut säilyvän siltä ”ennenvanhaan” ajalta tähän päivään. Niukkuus on opettanut säästäväisyyteen ja sitä kautta kuluttaja on ollut luonnostaan huomattavasti eettisempi kuin tänä päivänä. Ruoka on tullut läheltä ja sitä ei ole ollut hukkaan heitettäväksi. Maatalous ei ole ollut nykypäivän koneistettua ja lannoitettua tehotuotantoa vaan se on tuottanut ruokaa juuri sopivasti omiin ja ehkä naapurin tarpeisiin. Ei ole tarvinnut puhua erikseen eettisestä kuluttamisesta tai eettisestä elintarviketuotannosta, ne ovat olleet automaattisesti sellaista. Vaurastumisen ja teollistumisen myötä tullut ahneus, paljous ja runsaus on ajanut meidät nyt siihen pisteeseen, että eettisyyttä on ylipäärään mietittävä elintarviketuotannon yhteydessä.   Huoli on kuitenkin todellinen ja toimenpiteet välttämättömiä.

Ravinnon osuus kulutuksen ilmastovaikutuksista on 20-30% ja vieläkin suurempi, kun siihen lasketaan myös muut ympäristövaikutukset. Kasvipohjainen ruokavalio on yleisesti ottaen eettisempi valinta kuin eläinperäinen ruokavalio. Siipikarjan ja sianlihan sanotaan olevan nautaa eettisempiä valintoja.  Asia ei ole kuitenkaan niin yksiselitteinen. Siipikarjan ja sianlihan ilmastovaikutukset ovat toki naudanlihan tuotantoa pienemmät, mutta miten näiden tuotantoeläinten eettinen kohtelu, hyvinvointi tai ruoan terveellisyys. Jos nauta on kotimaassa niityllä vapaasti laiduntavaa verrattuna pienissä tiloissa tehotuotettuihin broilereihin tai huonosti kohdeltuihin sikoihin. Hyviä valintoja eettisen elintarviketuotannon kannalta olisivat juurekset, hedelmät ja viljatuotteet, sekä riista, kala, marjat ja sienet. Tuoreiden kasvisten hyödyntäminen sesonkien mukaan vaihdellen on eettisyyttä parhaimmillaan.

Tuotteiden kuljetuksista ja pakkaamisesta aiheutuvat ympäristövaikutukset ovat loppujen lopuksi melko pienet. Olenkin tätä pohtinut useampaan otteeseen esimerkiksi kasviksia kaupassa valitessa. Valitsenko ulkolaisen luomukasviksen vai kotimaisen tavallisen? Aloin jo kääntymään kotimaisen puoleen nimenomaan noiden kuljetuspäästöjen vuoksi, mutta nyt tutkittuani asiaa tarkemmin, en olekaan enää varma. Erityisesti jos kyseessä on kotimaassa kasvihuoneessa talvikaudella tuotettu kurkku tai tomaatti. Ympärivuotisesti tuotettuna näiden kasvihuonepäästöjen ilmastokuormitus on melkoinen. Kotimaista kurkkua ja tomaattia löytyy kuitenkin useimpien suomalaisten ruokakorista lähes päivittäin vuoden ympäri. Eettisempää olisikin korvata ne talvikautena vaikkapa kotimaisilla juureksilla. Pärjäisiköhän sitä koko pitkän talven ilman kurkkua ja tomaattia? Miten taivaallisen hyviltä ne sitten maistuisivatkaan ensimmäisen sadon kypsyessä, jopa omalta kasvimaalta.

Haluan tukea myös suomalaista työllisyyttä ja yrittämistä, joten eettiset valinnat eivät ole aina helppoja. Superfoodien rynnistäminen elintarviketeollisuuteen on nostanut pintaan kysymyksiä siitä, miksi pitäisi syödä toiselta puolelta maailmaa kuljetettuja tuotteita, kuten gojimarjoja, chiansiemeniä, kvinoaa tai kookosöljyä. Olisihan meillä tarjolla kotimaisia mustikoita, hampunsiemeniä, viljoja ja rypsiöljyä. Kysymykset ovat hyviä, vaikkakin tällainen vastakkain asettelu tuntuu turhalta. Joidenkin tuotteiden osalta haetaan vaihtelua ja monipuolisuutta ruokavalioon. Joidenkin tuotteiden osalta kokemukset terveellisyydestä ja ravinteikkuudesta ovat ristiriidassa ja haetaan vaihtoehtoisia tuotteita. Esimerkkinä esimerkiksi kotimaiset viljat vs ulkolaiset gluteenittomat viljat tai siemenkasvit sekä rypsiöljy vs kookosöljy.

Maailmalla tuotettujen elintarvikkeiden yhteydessä eettisyyttä tuleekin tarkastella kriittisesti. Jos Suomessa puhutaan kurkkujen kasvatuksen kasvihuonepäästöistä niin kauko-idässä tarkastelun kohteena onkin esimerkiksi lapsi- tai apinatyövoima sekä paikallisten pienviljelijöiden riistäminen ja heille maksettujen korvausten pienuudesta johtuva köyhyys.

Fairtrade International eli Reilu Kauppa  helpottaa kuluttajan valintoja hänen ostaessaan tuotteita, jotka on tuotettu siellä toisella puolella maailmaa.

”Reilun kaupan kriteerit Reilun kaupan kriteerit kattavat viljelijöille ja suurtilojen työntekijöille maksettavat korvaukset, työntekijöiden oikeudet, työolot ja ympäristön.” (http://www.reilukauppa.fi) 

Kookoksesta valmistetut tuotteet ovat yhä suositumpia sekä elintarvikkeissa, että kosmetiikassa. Kookospalmut ovat trooppisten maiden kasveja, joista kerätään hedelmät talteen jatkokäsittelyä varten. Kookoksen suosion myötä valitettavasti toiminnan tehostaminen on aiheuttanut paitsi epäinhimillisyyttä kookosviljelmillä myös laatueroja esimerkiksi yhdessä suosituimmista tuotteista, kookosöljyssä. Markkinoilla on nykyään esimerkiksi kookosöljyjä todella monelta eri merkiltä ja tuottajalta.

Onneksi kookosöljyä saa myös taatusti puhtaana sekä eettisesti tuotettuna. Foodinin Reilun Kaupan kookosöljy on paitsi eettisesti tuotettua, myös maultaan takuuvarmaa maistuvaa sisäisesti ja kauneutta tekevää ulkoisesti. Kookosöljy on jo erottamaton osa elämää useimmilla meistä ja nyt se voi olla sitä entistä reilummin. Jos kookosöljy on vielä tuntematon suuruus, niin nyt valinta on helppo tehdä.

reilunkaupankookos_250ml

Kuva: foodin.fi

Foodinin Reilun Kaupan kookosöljy on tuotettu erityisen hellävaraisesti ja huolella alhaisessa lämpötilassa, hitaasti puristaen. Maksimi lämpötila prosessin aikana on 45°C. Kookosöljymme on valmistettu käyttämällä ainoastaan tuoretta kookospähkinän lihaa, joka on viljelty kestävän kehityksen mukaisesti luontoa ja ihmisiä kunnioittaen. Reilun Kaupan sertifiointi takaa reilumman korvauksen suoraan viljelijöille heidän tekemästään työstä, mutta myös sen, että viljelijäyhteisöjen olosuhteita parannetaan.

Foodinin kookosöljyssä pyritään ns. metsäviljelyyn, jossa otetaan huomion ympäristön hyvinvointi monimuotoistamalla biodivirsiteettiä. Näin päästään monokulttuurisesta viljelystä ympäristöä hellivään monikulttuuriseen viljelyyn. Näin pystymme takaamme myös sen, että viljelijämme elanto ei ole kiinni vain yhdestä sadossa, vaan he voivat huoletta viljellä kookosta ja sen ohella muita raaka-aineita.

Kookospähkinät kerätään kiipeämällä puun latvoihin tai pitkillä kepeillä, joiden päässä on veitsi, jolla saadaan oksat rikottua. Pähkinät kuoritaan ja pestään, jonka jälkeen ne puristetaan 1-2 tunnin sisällä. Näin saadaan mahdollisimman tuore lopputulos.

Kumppanimme Filippiineillä kouluttaa viljelijöitämme luonnonmukaiseen ja kestävämpään viljelyyn. He maksavat viljelijöille Fair Trade -premiumin suoraan ja sen lisäksi he toteuttavat erilaisia hankkeita parantaakseen kyläläisten olosuhteita paikallisen Fair Trade organisaation kanssa. Vuosien 2012 – 2015 välissä Barangayn kylään on rakennettu porakaivoja, josta koko kylä hyötyy puhtaan juomaveden muodossa, ei pelkästään meidän viljelijät. Kylään asennettiin myös aurinkopaneeleja, josta kyläläiset saavat sähköä perustarpeisiin. (foodin.fi)

12970991_1182253848485942_4869057788724333141_o

kuva: foodin

Reilu Kauppa on siis hyvä juttu auttamaan maailman köyhien kylien viljelijöitä. Entäpä sitten meillä Suomessa? Suomalaisten viljelijöiden ahdingosta tuottajahintojen laskun myötä on uutisoitu viime aikoina, mikä onkin poikinut esimerkiksi Reko -lähiruokarenkaita, joissa tuotteet ostetaan suoraan tuottajilta. Tässäkin puhutaan siitä reilusta kuluttamisesta. Siitä että tuottaja saa asianmukaisen korvauksen tekemästään työstä.

Palatakseni vielä elintarviketuotannon eettisyyteen. Yleisesti ottaen elintarviketuotanto pyrkii tekemään mahdollisimman paljon tulosta ja siinä yhtälössä valitettavasti mennään usein aivan muut asiat edellä kuin terveys ja eettisyys. Tästä voidaan syyttää myös kuluttajia, jotka eivät ole vielä tarpeeksi painokkaasti ilmaisseet näillä olevan merkitystä ostopäätökseen. Valtaosalle sillä ei varmasti olekaan merkitystä. Ei olla kiinnostuneita ruoan ravintoarvoista tai tuotantoketjusta. Ruoka on välttämätön polttoaine, jonka tarkoitus on täyttää tyhjä vatsa ja nälän tunne. Mahdollisimman helposti, vaivattomasti ja halvalla. Ruokaa menee myös roskiin valtavia määriä joka päivä.

Kehitys ja yltäkylläisyys iskee kyllä pikkuhiljaa takaisin ja lujaa iskeekin. Luonto ja ympäristö ei tule kestämään jos meno jatkuu tällaisena. Karrikoidusti sanoen yksittäistä kuluttajaa kiinnostaa loppupeleissä vain oman itsensä hyvin- tai pahoinvointi. Näistä kahdesta valtaosalla voiton vienee valitettavasti pahoinvointi, mikäli eettinen kuluttaminen ei ala kiinnostamaan. Sen taustalla on kuitenkin aina terveys ja hyvinvointi.

Eettisyys on reiluutta, rehellisyyttä, luotettavutta ja suoraselkäisyyttä. Pienet asiat, pienet päätökset ja pienet valinnat ovat tärkeitä. Kun ne tekee kunnolla, ne johtavat lopulta isoihin asioihin.

”Reissut viljelijöidemme luona ovat yrityksemme pohja. Etsimme aktiivisesti ympäri maapalloa koko sydämellään työtä tekeviä viljelijöitä, jotka tuottavat ravinnerikkaimpia ja puhtaimpia ruokia. Haluamme tietää miten syömämme ruoka valmistetaan ja siksi meille on ensiarvoisen tärkeää vierailla säännöllisesti viljelijöidemme luona. Haluamme varmistaa, että tuotteemme ovat ensiluokkaisia ja hyvän maun lisäksi tekevät sinulle, viljelijöillemme ja ympäristöllemme hyvää. ” (foodin.fi)

Lähteet:

Eettisen kuluttamisen nettisivusto

http://www.kuluttajaliitto.fi/elintarvikkeet_ja_ravitsemus

Eettisyys esiin! -eettisen kuluttajan käsikirja

http://www.kuluttajaliitto.fi/files/1045/Beurling_asemoitu_korjattu.pdf

Reilu Kauppa nettisivusto

http://www.reilukauppa.fi

*Foodin Ambassador -yhteistyö*

Avainsanat: , ,

Hanna Uusitalo

Hanna Uusitalo, VOIMAHOTON

Hanna on oman elämänsä huippu-urheilija. Perhe-elämää, CrossFittiä, luontoliikuntaa ja valmennusta. Koulutukseltaan Hanna on liikunnanohjaaja (AMK) ja parhaillaan hän opiskelee luonto-ohjaajaksi.

Kommentit (0)

Kaikkien kommenttien tarkastus on käytössä. Ethän siis lähetä kommenttiasi useampaan kertaan, kiitos.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *