Ei niin vakavia haastavuuksia

Kausisuunnitelmassa suunnistajan, tai ainakin minun, viimeisimmät viikot ovat olleet niitä kovimpia. Kisakausi lähestyy, ja talven peruskuntoharjoittelusta on siirrytty tehollisesti kovempiin, enemmän kilpailuja muistuttaviin harjoituksiin. Siis ainakin jos kaikki on mennyt suunnitelmien mukaan. Vaikka olenkin onneksi (!) välttänyt isommat ongelmat, niin muutamia haastavuuksia on tullut ja tullee jatkossakin eteeni. Tässä niistä muutama.

Haastavuus 1: sade

Rakastan ulkoilmaurheilua kauniissa aurinkoisessa säässä, mutta märästä en pidä. Jos ulkona sataa, tuulee eikä asteitakaan ole yli kymmentä, niin joudun käymään itseni kanssa vähän (tai oikeastaan aika paljonkin) keskustelua siitä, mitä hyödyn lenkille lähtemisestä. Tässä vaiheessa saattaa tulla kiukuteltua valmentajalle ja tivattua motivaatiota sieltäkin. Onneksi hän on lähes aina tivausetäisyydellä.

Sateen jälkeen on näin kivaa.

Sateen jälkeen on näin kivaa.

Haastavuus 2: väsymys

Toisilla paikat hajoavat ennen suurta väsymystä, mutta minulla harjoittelu aiheuttaa ensin väsyn. Välillä sitä epäilee laiskuudeksi, mutta mitä paremmin oppii kuuntelemaan kehoaan, sitä useammin nuutumisen tunnistaa. Lähinnä pohdinnat siirtyvätkin siihen, että onko harjoitus hyödyllistä tehdä väsyneenä. Usein on, joskus ei. Ilman omien voimien rajoille menoa ei kehity, ja toisaalta kevyet harjoitukset saattavat virkistääkin. Tämä pohdintahan ei varsinaisesti auta väsymyksen karkottamiseen, vaan päätös olisi hyvä pystyä tekemään ja toimia sitten sen mukaisesti.

Haastavuus 3: kalaravintola

Kävimme viime sunnuntaina pienellä porukalla nauttimassa Figueira da Fozin rantakadun merenelävistä. Suhteilla paikallisen juoksuseuran puuhamieheen Jorgeen tapas+alkukeitto+mereneläviäniinpaljonkuinnapavetää+valkoviinit+jälkiruoka -setti maksoi 25e. Pääruokana oli siis tarjottimellinen (kertaa kolme) kylmiä ja lämpimiä katkarapuja, pieniä ja isoja simpukoita, oikeita rapuja sekä barnaclesseja (http://en.wikipedia.org/wiki/Goose_barnacle). Hyvää oli. Yöllä ei ollut enää niin hyvää, kun ällötti ihan seuraamuksiin asti. Tosin kenelläkään muulla ei oireita tullut, vaikka täsmälleen samoja herkkuja söimme, joten ruokamyrkytystä taitaa olla turha syyttää. Otin yhden päivän kevyesti.

Unohdin ottaa kuvan ennen syömistä, tässä rippeet.

Unohdin ottaa kuvan ennen syömistä, tässä rippeet.

Tulevaa

Tänään ja huomenna juostaan maailmancupin osakilpailut Espanjassa (kisasivut: http://www.wcupspain2014.es/). Itse kuulun niihin, jotka pitivät näitä kisoja liian rankkana settinä juuri ennen EM-kisoja, jotka alkavat ensi torstaina. Valitettavasti en siis järkisyistä päässyt kisailemaan, vaikka se kivaa olisi ollutkin. EM-kisoissa juoksen sprintin ja keskimatkan, viestijoukkueet valitaan sitten viikon aikana. Tässä kisalinkki: http://www.eoc2014.fpo.pt/index.php/en/news. Tässä ohjelmani:

Su 6.4. Viimeinen kova harjoitus, suunnistusvedot.

Ma Pitkä aeroobinen ja hieronta

Ti Matkustus Quiaios – Palmela + harjoitus mallimaastossa

Ke Harjoitus mallimaastossa

To Keskimatkan karsinta (5,2km, 170m nousua, 19 rastia)

Pe Kevyttä (Pitkän matkan karsinta)

La Sprintin karsinta (2,5km linnuntietä, 90m, 14 rastia)

Su Sprintin finaali (2,4km, 85m, 19 rastia)

Ma Keskimatkan finaali (6km, 195m, 22 rastia)

Ti Kevyttä + kisaseurantaa (Pitkän matkan finaali)

Ke 16.4. Viesti (5,8km, 245m, 24 rastia) – illalla Suomeen

Quiaioksen rantakatu. Lähdenkin nyt tästä koneelta tuonne.

Quiaioksen rantakatu. Lähdenkin nyt tästä koneelta tuonne.

Avainsanat: , , , , , , , ,

Venla Niemi

Venla Niemi

Venla on 23-vuotias suunnistajatar Tampereelta. Lajiinsa hän on tutustunut jo 6-vuotiaana, mutta tavoitteellisempi urheileminen alkoi 14-sarjassa nuorten SM-kisojen tullessa ohjelmaan. Tämän jälkeen harjoittelu on ollut nousujohteista sekä määrien että vauhtien suhteen ja päämääränä on aikuisten sarjan menestys.

Kommentit (1)

Kaikkien kommenttien tarkastus on käytössä. Ethän siis lähetä kommenttiasi useampaan kertaan, kiitos.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *