Järjen (=aivojen) käyttö sallittu

*Foodin ambassador yhteistyö*

Lapset kasvavat ja kehittyvät. Itsenäistyvät ja saavat enemmän vastuuta.

Yhdeksänvuotias koululainen on jo hyvinkin omatoiminen ja järkevä. Viisaasti ajatteleva.

Kuitenkin silloin tällöin, huomaan miettiväni onko niillä aivoja ollenkaan

ja että mihin se järjen käyttö unohtui. 

Miten viritämme koululaisemme nauttimaan koulupäivästä virkeänä ja hyvinvoivana? Jotta hän jaksaisi keskittyä ja käyttäytyä?

Mitä yksinkertaisia asioita voimme tehdä kotona, jotta koululaisen aivot ovat hereillä vastaanottamaan uusia tietoja ja taitoja?

Ettei kovin usein joutuisi erinäisinä tapauksia selvittelemään ja todeta: ”järjen käyttö sallittu”?

”Terveellisellä ravitsemuksella on nykytiedon mukaan mahdollista pitää huolta sekä aivojen että suoliston tulevaisuudesta. Tutkimusta tarvitaan vielä paljon, mutta voidaan jo sanoa, että ruoka, joka pitää suoliston mikrobiston tyytyväisenä ja kukoistavana, on hyödyksi myös aivoille.” (http://www.aivoliitto.fi/aivoterveys/ravinto/suolisto_ja_aivot)

Ruualla on siis merkitystä myös lasten aivotoimintaan ja käyttäytymiseen. Jotta järkeä voi käyttää, pitää aivoille antaa optimaalista ravintoa. Voidaan jopa puhua aivoruuasta ja aivoterveellisyydestä. On ruokia, jotka edesauttavat aivoterveyttä ja sanomattakin selvää on, että epäterveelliset valinnat aiheuttavat ongelmia. Voisiko jopa oppimisvaikeuksiin tai käytöshäiriöihin löytyä osaltaan ratkaisu ruuasta?

Aina kun lapsi syö aterian kotona, voit vaikuttaa siihen, että aterialla on oikeaa ja ravitsevaa ruokaa. Olen viime aikoina lähtenyt ruuan laittamiseen pitkälti värikkäältä pohjalta. Miettinyt siis ensin kasvikset, marjat tai hedelmät, mille pohjalle ateria rakennetaan. Tämän jälkeen valinnut siihen kylkeen jonkin proteiinin lähteen, yleensä liha, kala tai kananmuna. Marjat ja hedelmät ovat yleensä aamulla ja välipaloina joten niiden lisänä voi olla esimerkiksi maustamatonta jugurttia. Iltaruualla kasviksien ja lihan/kalan lisäksi tarjotaan aina myös hiilihydraatteja, esim. riisiä, perunaa ja bataattia.

Harvemmin nautittuja hiilareita kotona ovat pasta ja leipä. Tämä sen vuoksi, että niitä koululaiset saavat yleensä kouluruualla ja leipää on usein myös välipalana mukana. Jos kotona tarjottavien ruokien lähtökohta vielä on pastassa ja leivissä, niin sanoisin, että pieleen menee. Erityishuomio tulee kiinnittää koululaisen optimaaliseen aamupalaan, jonka lähtökohtana tulisi olla proteiinin lähde, riittävästi laadukasta rasvaa energiaksi ja niin paljon värikkäitä kasviksia ja marjoja kuin vain napa vetää.

Laadukkaita rasvoja voi kätkeä helposti smoothien joukkoon. Viime viikkoina flunssa on vaivannut meidänkin perhettä, joten olen jättänyt tulehdusta lisäävät maitotuotteet vähemmälle. Jugurttipohjaisen smoothien sijasta on tehty vähän toisenlainen juoma, johon on tyhjennetty menestyksekkäästi pähkinä- ja siemenvarastoja. Pähkinöistä tärähtää hyvien rasvojen lisäksi myös reilusti proteiineja.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tässä simppelit ohjeet aivot herättävään aamujuomaan:

  • Laita jo illalla erilaisia siemeniä, pähkinöitä ja manteleita  likoamaan veteen. Lisää vettä sen verran että ne peittyvät reilusti. Voit laittaa myös esimerkiksi taateleita tai muita kuivahedelmiä.  Pähkinöiden ja siementen liottaminen on suositeltavaa, koska silloin pähkinät pehmenevät, sulavat helpommin ruuansulatuksessa sekä elimistö pystyy paremmin hyödyntämään niiden rasvat ja proteiinit. Myös maku paranee entisestään.
  • Lisää jäisiä marjoja seoksen päälle ja astia jääkaappiin yöksi. Marjat sulavat aamuksi juuri sopivasti.
  • Aamulla lisätään vielä avokadoa ja jos vielä makeutta kaipaa niin banaania. Sitten hyvä loraus Foodinin kookosöljypohjaista MCT öljyä energiaa tuomaan ja vielä vettä kannu täyteen.
  • Sekoita sauvasekoittimella tai blenderissä valmiiksi juomaksi.

Pähkinöistä ja siemenistä jää mukavasti suu tuntumaa ja juoma on muutenkin yllättävän täyteläinen, vaikka onkin vesipohjainen.

Pähkinöiden valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota niiden laatuun ja valita mieluiten luomulaatuisia tuotteita. Ensiluokkaisen laadukkaat pähkinät löytyy Foodinin valikoimista.

Loppuun läksykysely ja ARVONTA:

Minkä ikäisiä lapsia teillä on ja tekevätkö he kotiläksyt itsenäisesti vai yhdessä vanhemman kanssa? Kerro kommenttikenttään miten teillä läksyt hoidetaan tai miten olet itse lapsena kokenut vanhempiesi roolin läksyjen tekemisessä?

Kommentoijien kesken arvon pussillisen Foodinin saksanpähkinöitä, todellista aivoruokaa. Arvonta suoritetaan 15.4.2016

Meillä menee niin, että katsotaan yhdessä mitä on tullut läksyksi ja ymmärtävätkö he mitä pitää tehdä. Tarvittaessa autetaan. Usein vaativat kyllä melkein vieressä istumista, että läksyt tulee tehtyä huolellisesti. Ollaan vanhempina aika tiukkojakin sen suhteen, että kaikki tehdään ja myös virheet korjataan. Välillä käydään kyllä melkoista taistelua ja hermojen kiristymistä puolin ja toisin, mutta toisaalta koetan ajatella että onhan se sitä yhdessä vietettyä aikaa sekin. Kasvattavaa sellaista.

IMG_5005

*Foodin ambassador yhteistyö*

Avainsanat: , ,

Hanna Uusitalo

Hanna Uusitalo, VOIMAHOTON

Hanna on oman elämänsä huippu-urheilija. Perhe-elämää, CrossFittiä, luontoliikuntaa ja valmennusta. Koulutukseltaan Hanna on liikunnanohjaaja (AMK) ja parhaillaan hän opiskelee luonto-ohjaajaksi.

Kommentit (17)

Kaikkien kommenttien tarkastus on käytössä. Ethän siis lähetä kommenttiasi useampaan kertaan, kiitos.

  • Virpi

    Meillä on koululaiset 7v. tyttö ja 9v. tyttö. Kysytään heiltä onko tullut läksyjä ja muistutetaan tekemään. Jos on vaikeuksia jossain niin pyytävät kyllä apua. Lukuläksyt lukevat aina jommalle kummalle vanhemmalle. Ekaluokkalaiselta tarkistetaan tehtävät kun on ne tehnyt. Kolmosluokkalaiselta vain jos pyytää tarkistamaan menikö oikein. Omasta lapsuudesta on sellainen mielikuva että melko itsenäisesti on kaikki läksyt saanut/pitänyt hoitaa.

    Vastaa
    • Hanna Uusitalo Kirjoittaja

      Näinhän se tuntuukin aika luonnolliselta, että pikkuhiljaa opetellaan itsenäisempään tekemiseen. Kun ekaluokkalaiselta läksyjä katsotaan, niin siinä luodaan se luottamus että myöhemmin tarvittaessa saa apua.

      Vastaa
  • Ope

    Opettajan näkökulmasta: Jos vanhempi tarkistaessaan lapsena läksyt korjauttaa aina tehtävien virheet, ei opettaja välttämättä tiedä oppilaansa oikeaa osaamista. Koetilanteissa voi tulla yllätyksiä, kun aina kotitehtävänsä oikein osannut lapsi ei menestykään kokeissa odotetulla tavalla. Vanhemman ”tärkeisiin” lapsensa koulunkäynnin tukemismuotoihin ei kuulu jatkuvana korjaajana oleminen.

    Vastaa
    • Hanna Uusitalo Kirjoittaja

      Kiitos mielipiteestäsi opettajan silmin.

      Meillä pojat on steinerkoulussa, jossa varsinaisia kokeita ei ainakaan vielä ole. Ja onneksi niin. Lapsen oppimisesta keskustellaan opettajan kanssa ja asioiden oppimiselle yksilölliseen tahtiin annetaan aikaa. Ainakin meidän opettaja näkee erittäin positiivisena vanhempien läksyihin osallistumisen.

      On tietenkin eri asia läksyjä korjatessa, että antaako vanhempi vain valmiit vastaukset tyyliin: ”tuo on väärin, pyyhi ja tässä on oikea vastaus” vai laittaako ensin lapsen tarkistamaan löytääkö lapsi itse virheitä ja sitten katsotaan yhdessä osaako hän ne korjata vai tarvitseeko lisäopetusta.

      Opetellaan oppimaan. Tähtäimenä ei ole kokeissa pärjääminen tiettynä päivänä, vaan oppimaan oppiminen ja kasvaminen.

      Vastaa
  • Amanda Kainulainen

    Onneksi ei vielä tarvitse Felixin 9kk läksyistä stressata. Omat vanhempani luottivat jotenkin aina ihan sokeasti siihen kun väitettiin, että läksyt on tehty. Lähes aina ne sitten kopioitiin kavereilta bussimatkalla kouluun. Hassua, että silti olin ns. keskiverto oppilas. Toivottavasti voin itse olla hieman kannustavampi lasten läksyjen kanssa. Voisiko siitä tehdä perheen yheistä aikaa kun käydään läksyjä läpi?

    Vastaa
    • Hanna Uusitalo Kirjoittaja

      Se voi nimenomaan olla sitä yhteistä aikaa, näin minäkin yritän sen ajatella. Ja kun tietää mitä lapset koulussa opettelee ja miten oma lapsi oppii, niin niitä samoja juttuja voi kätkeä kotona vaikka leikkeihin. Me on esimerkiksi laskettu simpukankuorilla ja jaettu legoja.

      Vastaa
  • Linda

    Me teemme yhdessä läksyjä , samalla jutellaan päivän kuulumisia. Minä koen myös tärkeänä olla lähellä lasta läksyjen teon aikana, koska haluan myös että ne tulee tehdyksi ja mahdollisimman huolellisesti. Lisää reseptejä ja vinkkejä koululaisten välipaloihin olisi kiva

    Vastaa
    • Hanna Uusitalo Kirjoittaja

      Samalla päivän kuulumisten juttelu onkin hyvä juttu. Siinä ne tulee läksytkin tehtyä kuin huomaamatta. Välipalavinkkejä tulossa :)

      Vastaa
  • Anne S

    Meillä on ollut periaatteena, että lapset hoitavat itse läksynsä. Samalla tulevat opetelleeksi oman vastuunsa näistä. Läksythän ovat lapsen, ei vanhemman :) Toki tsekataan, että läksyt on tehty. Koskaan ei käytännössä tule huomautuksia tekemättömistä läksyistä koulussa. Näin menty jo 10 vuoden ajan, esikoinen lukion 1-luokalla, keskimmäinen 7- ja kuopus 4-luokkalainen.

    Vastaa
    • Hanna Uusitalo Kirjoittaja

      Kiva kuulla mielipide kokeneemmalta, kiitos! Kai sitä vanhemmat oppivat tässä koulutaipaleen aikana minkä verran osallistua. Minusta tuokin että tarkistatte että läksyt on tehty, on osallistumista. Osoitatte sillä lapsille, että pidätte tärkeänä läksyjen tekoa.

      Vastaa
  • Johanna Leivo

    Molemmat tekee läksyt itsenäisesti ja jos ei osaa, niin silloin katsotaan yhdessä.

    Vastaa
    • Hanna Uusitalo Kirjoittaja

      Tuohon minäkin pyrin. Loppukeväästä alkoi jo onnistumaankin.

      Vastaa
  • Laura

    Lasten ruokailusta onkin lähipiirissä ollut viime aikoina aika paljon puhetta (ja vääntöä). Tästä jutusta tuli paljon ajateltavaa, kiitos :) Sellainen pieni huomio kuitenkin, että pähkinöiden ja siementen liotusvesi pitäisi kaataa pois ja käyttää smoothien tekoon puhdasta vettä, sillä pähkinöiden entsyyminestäjäthän jäävät siihen veteen.

    Vastaa
    • Hanna Uusitalo Kirjoittaja

      Kiitos vinkistä, otinkin heti käyttöön. Oli vaan niin näppärä kun oli valmiiksi kaikki samassa kulhossa.

      Vastaa
  • anna s.

    Meillä puoli-vuotias, joten läksyjen teko vielä kokematta :) Mutta omaa nuoruuttani ajatellen, niin vanhemmillani oli hyvin tärkeä rooli. Äitini monesti auttoi minua läksyjen teossa ja äidin kanssa monesti harjoittelimme tuleviin kokeisiinkin niin että äiti kyseli minulta kirjasta kysymyksiä. Aion kyllä ottaa saman tavan käyttöön tulevaisuudessa omalle lapsellenikin.

    Vastaa
    • Hanna Uusitalo Kirjoittaja

      Meillä onkin sitten aikalailla saman ikäiset vauvelit!

      Sama täällä, minullakin vanhemmat osallistuivat ja ehkä siksi se on itsellekin nyt niin tärkeää. Omassa lapsuudessa on aina niitä asioita jotka haluaa tehdä samalla tavalla ja myös niitä ”niin en kyllä ikinä tee omalle lapselle”

      Vastaa
  • Hanna Uusitalo Kirjoittaja

    Arvonta on suoritettu ja voittaja on Laura! Laitoin sinulle sähköpostia!

    Vastaa

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *