Kadonnut motivaatio…

 

– Mitä on motivaatio?

Valmennettava kysyi alkulämmittelyn yhteydessä.

– Se katosi johonkin siinä marras-joulukuun vaihteessa.

Hän jatkoi ja hetken hiljaisuuden jälkeen hän totesi:

– Minulla ei ollut tarpeeksi itsekuria?

Katkaisin hiljaisuuden. Yritin puhua tavoitteista ja niiden merkityksestä motivaatiossa. Käsittelin ulkoista ja sisäistä motivaatiota. Sekoitin motiivit vielä samaan soppaan. Huomasin hetken päästä etten itsekään ymmärtänyt mistä puhuin ja keskustelu päättyi  jälleen kerran hiljaisuuteen.

Vaikka ymmärsin motivaation ja sen teorian – en silti pystynyt selittämään järkevästi ”koko pakettia”. Mitä motivaatio oikeasti on? Mihin se katoaa? Miten seuraavalla kerralla käsittelisin tämän aiheen, niin että minut ymmärrettäisiin. Kuinka pystyisin selittämään motivaation, tavoitteet, itsekurin, jne… parilla käytännön esimerkillä?

Seuraavalla viikolla alkuverkan yhteydessä otettiin aihe uudestaan käsittelyyn…

ESIMERKKI MOTIVAATIOSTA 1: Tunteet vs. toiminta

Kun oli aika tehdä jotakin – ehkä kysyit itseltäsi:

“Pitäisikö minun mennä tänään salille?”

“Pitäisikö minun syödä nyt fiksuja hiilareita, proteiinia ja kasviksia?”

Luultavasti vastasit kysymykseen seuraavasti:

“Pitäisikö minun mennä tänään salilla? …TODELLAKIN! En tekisi nyt mitään muuta!

“Pitäisikö minun syödä nyt proteiinia ja kasviksia? …TODELLAKIN! Tuo se terveellinen ruoka eteeni!”

Ajattelitko että vastauksessa pitää olla aina positiivinen kaiku jos olet motivoitunut? Varsinkin kun on aika tehdä jotakin hyvää, arvokasta, tarpeellista, tavoitteellista, jne… Toisaalta jos vastauksessa negatiivinen kaiku, kuten“…EN TODELLAKAAN, en mene nyt salille…” ehkä luulet että sinulla ei ole motivaatiota?

Ehkä olet oikeassa… ehkä tämä on mitä motivaatio tarkoittaa… toisaalta meillä on aika monta “EN TODELLAKAAN” -päivää.

Minun mielestäni oikea ongelma on se että annat tunteiden ohjata sinun toimintaa. Toisin sanoen jos sinulla on “TODELLAKIN” -fiilis… niin silloin sinä toimit. Jos sinulla on “EN TODELLAKAAN” -fiilis… niin silloin sinä vältät toimintaa. Ymmärrä että treenaaminen ja terveellinen syöminen ovat välillä ristiriidassa motivaation kanssa. Joinakin päivinä sinulla on “TODELLAKIN” -fiilis… ja sinä teet. On myös päiviä kun sinulla on “EN TODELLAKAAN”-fiilis… ja sinä et tee. Nyt varmasti ajattelet, jos minulla on “EN TODELLAKAAN”-fiilis …onko minussa jotakin vialla? Ei tietenkään ole. Tervetuloa kerhoon.

Ymmärrä tässä vaiheessa, että pidemmän päälle sinun pitää oppia erottelemaan tunteet toiminnasta. Älä ymmärrä väärin, meidän pitää myös toimia tunteiden kautta… tottakai!

Kun keskitymme toimintaan, kehitymme meidän jokapäiväisessä arkielämän tavoissa. Luomme sitä kautta rutiineja. Rutiinit, jotka pysyvät myös “EI TODELLAKAAN” päivinä.

Pysytkö kärryillä? Okei, otetaan vielä harjoitus tälle viikolle, niin että saat tämän selkäytimeen…

Sinun pitää mennä treenaamaan tai sinun pitää syödä ne kasvikset tai tehdä jotakin hyvää, arvokasta, tarpeellista, tavoitteellista, jne. toimintaa – vaikka samanaikaisesti sisältäsi kuuluu huuto: “EN TODELLAKAAN”. Aluksi tämä ajatus voi tuntua hämmentävältä. Sinulla on psyykkinen puolustautumiskeino (todellakin = menen salille, en todellakaan = en mene salille). Ja tämä takia ajatus saattaa tuntuu vieraalta. Luonnollista! Mutta ajatukset “Ei tee mieli mennä salille” tai “tekee mieli tehdä jotakin muuta tärkeätä” ovat nyt epäolennaista. (Huom! Sali on siis vain esimerkki)

Sinä vain menet ja aloitat. Siinä mielessä Nike osui nappiin: ”Just do it!”

Kun aloitat, loppuun pääseminen on yllättävän helppoa. Kun pääset loppuun, sinusta tuntuu loistavalta, olethan juuri tehnyt enemmän kuin “EN TODELLAKAAN MITÄÄN…”. Ensi kerralla aloittaminen on paljon helpompaa, ja sitä seuraavalla vielä helpompaa.

Ymmärrä siis seuraava…

  • Sinä et aina tule tuntemaan “TODELLAKIN” -fiilistä. Itse asiassa voit tuntea sitä harvoin.
  • Sinä tulet tuntemaan “EN TODELLAKAAN” – fiilistä. Itse asiassa pystyt tekemään paljon enemmän kuin sinä tunnet.
  • Jos sinusta tuntuu “EN TODELLAKAAN”, niin se on todellakin normaalia ja sinussa ei ole mitään vikaa.
  • Huolimatta siitä tunnetko “TODELLAKIN” vai “EN TODELLAKAAN”, niin ainoa oikea toiminta on vain aloittaa.
  • Huolimatta miltä sinusta tuntuu sillä hetkellä, oikean toiminnan aloittaminen tekee helpommaksi aloittaa seuraavalla kerralla.

Nyt harjoittele. Juurikin “EN TODELLAKAAN” -fiilis päivinä. Aloittaminen riittää…

Toinen esimerkki käytiin loppuverkan yhteydessä ja onneksi on paljon fiksumpia ihmisiä selittämään monimutkaiset asiat yksinkertaisesti.

ESIMERKKI MOTIVAATIOSTA 2: Rakkaus vs. itsekuri

Ensinnäkin, älä sekoita yllä olevaa esimerkkiä ja tehtävää ITSEKURIIN. Kuulen vieläkin uskomuksia että itsekuri on avain onnistumiseen. “Nyt minun pitää ottaa itseni niskasta kiinnii… en saa mitään aikaiseksi”. Kuulostaako tutulta? Muista että samaan hengenvetoon väität että motivaatiolla ja inspiraatiolla ei ole osaa onnistumiseen.

Kuuluisa voimavalmentaja Charles Poliquin selittää motivaation hienon karulla tavalla:

“Ei ole sellaista asiaa kuin itsekuri. On vain rakkautta. Rakkaus on maailman vaikuttavin voima universumissa. Mitä oikeasti rakastat? Koska olet kopio siitä mitä rakastat eniten! Sinä joko rakastat six-packia enemmän kuin donitseja… tai sitten rakastat enemmän donitseja kuin pyykkilautavatsaa (joiden päällä voisit vaikka pestä likapyykit). Näin yksinkertaista se on! Älä ruoski itseäsi että sinulla ei ole itsekuria ja samalla elät sokerin huurteista elämää. Myönnä että rakastat ruokaa enemmän kuin rakastat voimaa…

Paras tapa kohottaa itsetuntoa on tehdä rakkaudella parempia valintoja, jotka johtaa voiman kasvuun niin kehossa kuin mielessä. Kun kohtaat hankalia valintoja, kysy itseltäsi – Mitä minun rakas expertti suosittelisi? Esimerkiksi jos jälkiruuaksi on tarjolla kulhollinen metsämustikoita versus kolme-kerroksisen-suklaakakkupala kermavaahdon ja vaniljajäätelön kera, mitä rakas experttini suosittelisi tässä tilanteessa? Kun valitset mustikat, ihmiset kommentoivat: “Vau, sinulla on paljon itsekuria”. Sinun pitää vastata: “Ei, minä vain valitsin mustikat rakkaudella itseäni kohtaan” Näin sysätään positiivinen ajatusmalli, joka vahvistaa sinua. Samalla luovut ajatusmallista: “Niin, olipas minulla itsekuria”.

Aina kun teet paremman valinnan, muista sanoa itsellesi: “Kiitos kun huolehdit minusta noin rakastavasti tavalla”. Mitä enemmän puhut itsellesi kuin rakastavat vanhemmat lapselle – sitä enemmän sinä kasvat niin henkisesti kuin fyysisesti.”

Rakkauden täyteistä kesää!

– Krisu

 

Avainsanat: , , , ,

Kristian Popov

Kristian Popov, Coach Krisu

Kommentit (0)

Kaikkien kommenttien tarkastus on käytössä. Ethän siis lähetä kommenttiasi useampaan kertaan, kiitos.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *