Kasvukipuja

*FoodinAmbassador yhteistyö*

Ajattelin tehdä blogitekstin, jossa kirjoitan kuinka testaamme Foodinin Opti-MSM jauhetta lasten kasvukipujen hoitoon ja samalla kertoa, miten meillä on kasvukipuja hoidettu. Olin nimittäin aikaisemmin lukenut useampia juttuja lasten kasvukivuista, joissa vanhemmat antavat lapselle särkylääkettä kasvukipuihin. Mielestäni särkylääkkeitä annetaan turhan helposti, kun pehmeämpiäkin hoitomuotoja on tarjolla. Taustaksi aloin etsimään tietoa kasvukivuista ja jäin koukkuun lukemaani ja nyt olen entistä enemmän sitä mieltä, että kasvukipuihin ei ole oikea lääke särkylääke.

”Jalkoihin sattuu!”

Tätä on kuulunut meidänkin lastenhuoneesta ajoittain iltaisin ja öisin jo vuosien ajan. Pojilla taisivat nämä jalkakivut alkaa noin 4-vuoden ikäisenä ja niitä on edelleenkin nyt 9-vuotiaana. Kyse on kasvukivuista.

Kasvukivuilla tarkoitetaan alaraajoihin painottuvia kipuja, jotka toistuvat ajoittain iltaisin ja/tai öisin 3-12 -vuotiailla lapsilla. Ne ovat todennäköisesti yleisimpiä lasten kipuoireita, kasvukipuja ilmenee jopa puolella tämänikäisistä lapsista. Kasvukipujen aiheuttaja ei ole mikään elimellinen sairaus, mutta niiden syitä ei tunneta. Kasvukivut ovat ilmiö, joka on kuvattu hyvin epätäsmällisesti, mutta kuitenkin oireistoltaan hyvinkin tunnistettavissa. Kasvukipujen yleisyyteen nähden niitä on kuitenkin tutkittu yllättävän vähän.

Se tiedetään, että kasvukivut eivät nimestään huolimatta liity varsinaisesti lapsen kasvuun, ainakaan luuston nopeaan kasvuun eikä lapsen kasvupyrähdyksen kausiin. Useammassakin tutkimuksessa on tutkittu fyysisen rasituksen yhteyttä kipujaksoihin ja todettukin, että fyysisellä aktiivisuudella olisi yhteyttä alaraajojen kiputiloihin eli aktiivisen päivän jälkeen kipuja olisi enemmän. Toisaalta taas varsinaista kilpaurheilua harrastavilla tätä yhteyttä ei ole huomattu eli ei voida suoraan yksioikoisesti todentaa, että fyysinen aktiivisuus aiheuttaisi enemmän kasvukipuja.

Kasvukipuja on yritetty yhdistää myös mm. ylipainosta johtuvaksi jalkojen kuormittumiseksi, yliliikkuvien nivelten kivuiksi, lasten fibromyalgiaan, verenkierohäiriöihin, tarkkaavuushäiriöön ja levottomiin jalkoihin. Kasvukipujen aiheuttajasta ei ole päästy yksimielisyyteen, mutta useimmin toistuviksi syiksi näyttäisi nousevan alentunut kipukynnys, luun lujuuden heikkeneminen ja alaraajojen ylirasitustila. Mitään selkeää ja yksiselitteistä fyysistä syytä kasvukipuihin ei kuitenkaan ole löydetty.

Entäpä jos kasvukipuja aiheuttavatkin psykologiset tekijät? On nimittäin esitetty jo 1930 -luvulla että kivun syntymiseen vaikuttaisivat psykologiset tekijät ja samanlaisia näkemyksiä esiintyy yhä useammin tänäkin päivänä. Eräässä näkemyksessä on tuotu esiin kasvukipujen samankaltaisuus päänsäryn ja toiminnallisten vatsavaivojen kanssa. Nämä kaikki toistuvat usein jaksottaisina.

(Lähde: Duodesim -lehti)

Entäpä jos lapsi siis reagoi jännitykseen ja uusiin tilanteisiin, kiireeseen ja stressiin kipuilemalla ja oirehtimalla? Päänsäryllä, vatsakivulla, jonkun vatsa on löysä ja toinen kärsii ummetuksesta. Voisivatko kasvukivutkin johtua siitä, että lapsi yksinkertaisesti kaipaa läheisyyttä ja kosketusta? Ehkä hän pelkää nukkua yksin tai ehkä hän ei ole saanut tarpeeksi läheisyyttä päivällä ja kipu herättää hänet yöllä vaatimaan vanhempien huolenpitoa. Kasvukivut olisivatkin sitä lapsen henkistä kasvua, itsenäistymistä ja sen ihmettelyä. Kun ei olla enää vauvoja eikä taaperoita, vaan jo vähän isompia. Kun ei ollakaan enää koko ajan sylissä ja kotona äidin hoivissa. Kun ollaan ehkä menty hoitoon, päiväkotiin tai aloitettu koulu. Kun aletaan kulkemaan ja liikkumaan yksin, aloitetaan uusia harrastuksia ja löydetään uusia kavereita.  Ne ovat isoja asioita pienille ihmisille.

”Mielenkiintoinen havainto koskee rintaruokintaa ja kasvukipuja. Kasvukipuja esiintyi Kaspiriksen ym. (2007) kyselytutkimuksen aineistossa 32,5 %:lla lapsista, joita ei ollut imetetty. Rintaruokintaa saaneista niitä esiintyi vain 19,6 %:lla. Yli neljäkymmentä vuorokautta kestänyt imetysjakso vähensi kasvukipujen ilmaantuvuutta.” (Lähde: Duodesim -lehti)

Tämä rintaruokinnan ja kasvukipujen yhteys herättääkin mielenkiinnon, että onko kyseessä rintamaidon ravitsemuksellisuus vai rintaruokinnan läheisyys äidin ja vauvan välillä? Veikkaisin melkein jälkimmäistä. Vauvalla on tarve olla äidin lähellä ja jos tätä tarvetta ei saa tarpeeksi täytettyä vauvaiässä, tulee se täyttää myöhemmin jossain vaiheessa. Kaksosten kanssa kaikki piti olla niin tehokasta, että kaikki sai tehtyä. Imettäessä ei niin sanotusti turhaan tissillä roikuttu, vuoroa piti odottaa ja vieressäkään ei saanut nukkua. Toinen pojista söi enemmän pullosta, viihtyi tyytyväisenä lattialla ja oli muutenkin oikein yli-tyytyväinen vauva. Nyt vanhempana hän onkin kaivannut selkeästi enemmän huomiota ja kyllä: kärsinyt myös kasvukivuista enemmän. Toinen oli vauvana vatsavaivainen, hyssyteltävä ja vaati enemmän huomiota. Kasvaessaan hänestä on tullut hyvinkin itsenäinen ja pärjäävä,  että sitä ihan välillä meinaa unohtaa kuinka pieni hän itseasiassa vielä onkaan. Oikeastaan se on onni, että niitä kasvukipuja tulee, koska silloin siihen lapsen hellyyden tarpeeseen heräävät myös vanhemmat.

Siksi onkin pelottavaa, jos lapsen kipua lähdetään hoitamaan liian helposti särkylääkkeillä. Suosituksen mukaankin paras hoito on vanhempien suorittama alaraajojen hieronta. Suositus ohjeistaa, että mikäli hieronta ei riitä, voidaan käyttää tulehduskipulääkkeitä. Avainapteekin sivulta löytyy mielestäni melkoisen kyseenalainen ohje: ”Koska kasvukivut tuntuvat voimakkaimmin illalla, kannattaa myös lääke ottaa illalla ennen nukkumaan menoa. Näin vaikutus on tehokkaimmillaan kun kipu iskee.” En vain millään käsitä näitä kaiken varalta lääkitsemisiä ja muutenkin tuntuu, että lapsille annetaan liian helposti lääkkeitä selvittämättä oireiden todellista syytä.

Kivun tunteminen ja sen aiheuttama itku on merkki siitä, että nyt pitää levätä ja hoitaa, antaa aikaa. Kasvukivut ja vaikka hampaiden puhkeaminen eivät ole sairauksia, ne ovat lapsen luonnolliseen kehitykseen kuuluvia ilmiöitä, jotka toki aiheuttavat paitsi lapsessa, myös meissä vanhemmissa levottomuutta. Yöaikaan tulevat lyhyemmätkin itkukohtaukset tuntuvat loputtoman pitkiltä. Siitä huolimatta lapsi tarvitsee silloin synteettisen lääkkeen sijasta läsnäoloa, niin akuutisti kuin ennaltaehkäisevästi.

Meillä kasvukipuja on hoidettu hieromalla ensin kipeitä jalkoja. Sen jälkeen jalkaan laitetaan kompressiosäärystimet tai pitkävartiset villa- tai laskettelusukat. Jalkojen nosto koholle auttaa myös. Kasvukivuista kärsitään usein ajoittain, joten niiden hoitoa voi myös ennakoida laittamalla säärystimet jo illalla jalkaan, jos edellisenä yönä on ollut kipuja. Molemmat pojat ovat kyllä fyysisesti aktiivisia ja erityisesti Kyöstillä telinevoimistelussa on paljon treeniä, joten osa kivuista on varmasti ihan oikeaa lihaskipuakin. Lihaskipuun ja palautumiseen auttaa hieronta ja säärystimet.

Toimivaa hoitoa kasvukipuihin: hieronta + kompressiosäärystimet + villasäärystimet + villasukat. Jalat lelulaatikon päälle kohoasentoon.

Toimivaa hoitoa kasvukipuihin: hieronta + kompressiosäärystimet + villasäärystimet + villasukat. Jalat lelulaatikon päälle kohoasentoon.

Nyt kun pohdin enemmän tuota psykologisten tekijöiden vaikutusta kasvukipuihin, luulen että paras ennaltaehkäisevä hoito olisi säännöllinen hieronta. Ainakin meidän pojat tykkäävät kun heidän jalkoja ja selkää hierotaan ja samalla kerrotaan vaikka hauskoja tarinoita. Voima-vauvan kanssa käydään taideneuvolassa, jossa tehdään joka kerta satuhierontaa. Siitä saa kivoja vinkkejä myös isommille lapsille toteutettavaksi. Hierontaöljynä käytetään Foodinin kookosöljyä. Kosteuttaa ja hoitaa samalla ihon kuivia kohtia.

Ruokavaliolla on merkitystä lapsen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, joten voisiko sillä vaikuttaa myös kasvukipuihin. Yleistä levottomuutta pahentaa varmasti liika sokeri ja ravintoköyhä ruoka. Kasvikset ovat hyvä pohja ruokavalioon. Laadukas liha, kala ja kananmunat tuovat tärkeää proteiinia, rakennusainetta, lapsen kasvaville lihaksille. Hyvät rasvat pitävät huolta mm. nivelistä. Erityisesti urheilevan lapsen palautumisessa ja rasitusvammojen ennaltaehkäisyssä ruokavaliolla ja levolla on ratkaiseva merkitys. Perusruokavalion ollessa kunnossa, voi hyvinvoinnin parantamiseksi vielä vähän hifistellä.

Aamun aloitus: mustaherukka-avokado-pähkinä-siemen -mousse ja Opti-MSM hiutaleita vesilasiin.

Aamun aloitus: mustaherukka-avokado-pähkinä-siemen -mousse ja Opti-MSM hiutaleita vesilasiin.

Foodin Opti-MSM on orgaaninen rikkiyhdiste, joka on erinomainen lisä tukemaan ihon ja nivelten hyvinvointia. Se tukee elimistön palautumista fyysisestä rasituksesta ja on erinomainen lisä kolotuksen, niveltulehduksien, kramppien ja mm. ruoansulatuksen parantamiseen. OptiMSM edistää mm. kynsien, nivelten ja hiusten hyvinvointia. MSM on yksi elimistömme tärkeistä ravintoaineista, jota emme saa enää luonnosta siinä määrin, kun aikasemmin. MSM:ää esiintyy elimistössämme luonnollisesti ja saamme sitä pienissä määrin ravinnosta.

Kuten alussa totesin, aloitettiin nyt Foodin Opti-MSM kuuri testimielessä kasvukipujen hoitoon 9-vuotiaille pojille. Luettuani lisätietoa kasvukivuista, luulen että maaginen parantava voima on kuitenkin kosketus ja hieronta. Uskon Opti-MSM jauheen vaikuttavan kuitenkin positiivisesti. Voimistelijapoika-Kyösti treenaa paljon ja nivelet ja lihakset ovat kovassa rasituksessa. Armaksella on yleisurheilussa välillä paljon hyppyjä ja juoksua kovalla alustalla, joka rasittaa jalkoja. Lisäksi hänellä on jaloissa kuivia kutisevia läiskiä, joten seurataan nyt miten msm vaikuttaa myös niihin. Arvailujen varaan jää, olisiko OptiMSM yksi hoitomuoto kasvukipuihin. Jäädään seuraamaan vaikutusta ja lupaan raportoida vielä myöhemmin mitä tapahtuu.

Jos sinä haluat testata markkinoiden puhtainta muotoa Opti-MSM:stä, tilaa Foodin Opti-MSM -hiutaleita, jotka eivät sisällä kosteudenpoistajia tai paakkuuntumisenestoaineita.

200g pieni pussi on juuri sopivan kokoinen pussi testata kuuriluontoisesti tätä tuotetta. Lasten kanssa aloitimme niin, että laitettiin vesilasiin lusikan kärjellinen hiutaleita. Lasiin voi puristaa vähän sitruunamehua, koska C-vitamiini auttaa imeytymisessä.

*FoodinAmbassador yhteistyö*

 

 

Avainsanat: , ,

Hanna Uusitalo

Hanna Uusitalo, VOIMAHOTON

Hanna on oman elämänsä huippu-urheilija. Perhe-elämää, CrossFittiä, luontoliikuntaa ja valmennusta. Koulutukseltaan Hanna on liikunnanohjaaja (AMK) ja parhaillaan hän opiskelee luonto-ohjaajaksi.

Kommentit (0)

Kaikkien kommenttien tarkastus on käytössä. Ethän siis lähetä kommenttiasi useampaan kertaan, kiitos.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *