Kesäkisat loppusuoralla

Pitkästä aikaa näppiksen äärellä…

Vauhdikkaan alkukesän jälkeen on ollut hiukan ylirasitusta, epäonnea ja epäonnistumista. Nyt naputankin näppäimiä vasen käsi paketissa.. Suunta on kuitenkin taas parempaan; lyhyiden matkojen tehot ovat nousussa ja ensi viikko Gironan maisemissa, jossa pitäisi olla mainiota mäenkinkamaa kiivettäväksi. Sitten onkin ISM-kisojen vuoro, katsotaan mitä tehot sanovat Espanjan leirin lopulla ja päätän vasta sitten osallistumisesta ja/tai tavoitteista ISM:iin.

Ratakisat menivät osaltani hyvin joskin alkukesän kunnolla olisin kenties pystynyt parempiinkin suorituksiin mutta tällä kertaa näin. Viimeisenä ratakisa viikonloppuna ajoin tosiaan vapaa-ajalla erästä aitaa päin ja pikkurillin kämmenluun tyvi murtui siinä rytäkässä. Ratakisat ajoin kuitenkin loppuun, koska taivuin vasta viimeistä ratakisapäivää edeltävänä iltana kivun takia Haartmanin päivystykseen. Sununtaina ohjelmistossa oli enää joukkue takaa-ajot ja nimeni oli kahden joukkueen listassa. En voinut pettää joukuetovereita, koska kummassakin joukkueessa oli ajajia, jotka olin puhuttamalla puhuttanut joukkueeseen. Lääkäriltä sain luvan ajaa kivun rajoissa joten lauantain ja sunnuntain aikana otin yhteensä 11 starttia murtuneen tassun kanssa. Maanantaina sainkin sitten tuntea jääräpäisyyteni seuraukset kun turvotus oli pahimmillaan ja jokaisen sormen kaikki nivelet alkoivat tummumaan..Tiistaina ja keskiviikkona turvotus alkoi jo laskemaan mutta vasta tänään torstaina alkaa olemaan jo rystysten muotokin havaittavissa. Huomenna vielä kontrolliröntgen jotta nähdään onko luutuminen tapahtunut oikeaan asentoon.

Täytyypä silti oikein kehaista Haartmanin traumapäivystystä; selvisin lääkäristä, röntgenistä ja kipsauksesta tunnissa. Lienee jonkin sortin paikallinen ennätys, mutta toiminta oli varsin sujuvaa ja henkilökunta mukavan letkeää, lukuunottamatta hieman virkaintoista vartijaa, joka ensi töikseen meinasi heittää minut pihalla maantiepyöräni kanssa. Röntgenhoitaja sai päivän naurut kun pyytelin anteeksi n.10 tuntia päälläni olleen ajohaalarin vienoa käryä..

Olenpa nyt sitten nautiskellut joutenolosta, kun mitään ei oikeen voi tehdä tai nsen tekeminen on suunnattoman hankalaa ja vaivalloista. Tiistaista asti olen sentään itse saanut hiukseni ponnarille ja onneksi näillä helteillä ei tarvitse liiemmin pukeutua. Biksut päälle ja ulos :)

Pia Pensaari

Pia Pensaari

Kirjoittaja on naispyöräilijä, joka on voittanut yli 20 SM-mitalia ja omistaa kautta aikojen Suomen 2. nopeimman ajan 3km takaa-ajossa.

Kommentit (1)

Kaikkien kommenttien tarkastus on käytössä. Ethän siis lähetä kommenttiasi useampaan kertaan, kiitos.

  • Pia Lehikoinen

    Moikka! Ei auta kuin ihailla sinun tsemppihenkeä ja sietokykyä ajaa kipsi kädessä kisalähtöjö ja kovaa! Tsempit nyt toipumiseen ja ota rauhassa tassun kanssa. Vanha sanonta ”vahinko ei tule kello kaulassa” taitaa pitää paikkansa. Joka tapauksessa onnekasta ja menestyksekästä loppukautta toivoo Turusta se kaima, joka on lyhyempi Pioista.
    Ps kiitokset upeasta kokemuksesta joukkueajosta jälleen, se oli huikeaa! Tulos oli todellakin käsittämättömän upea. Kiitos sinun ja upeasti ajaneiden Elisan ja Anna-Marin myös!

    Vastaa

Vastaa käyttäjälle Pia Lehikoinen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *