Koekaniini vaa’alla eli InBody ja sen tulokset

Kävinpä tuossa keskiviikkona kehonkoostumusmittauksessa ensimmäistä kertaa elämässäni. Oli jännää! Yliopistoliikunta tarjoaa parin kuukauden välein mahdollisuutta InBody-mittaukseen; keskiviikkona sellainen järjestettiin jonkun sortin virkistyspäivän yhteydessä hallintorakennuksella, ja muistin kerrankin varata ajan mittaukseen. Ihan ilmaista lysti ei ollut, mutta pulitin kuitenkin ihan mieluusti pari kymppiä saadakseni tietää, miltä se koostumus oikein näyttää. Ihan sataprosenttisen luotettaviahan nämäkään vempeleet eivät ole, mutta uskon kyllä tulosten olevan vähintäänkin suuntaa-antavia, jos eivät ihan täsmällisen oikeita olekaan.

Ja mitäs, testituloksethan olivat varsin hyvä siihen nähden, että tavoitteellista treeniä ei ole taustalla juuri lainkaan (en nyt tiedä, miten hirveän tavoitteellista tuo nykyinenkään salitahkoamiseni on, mutta on se ainakin aiempaa tavoitteellisempaa). Ne seikat, jossa ilmeistä korjattavaa on, eivät nekään tulleet minään suurena yllätyksenä. Selkein fiksauksen paikka on varmaankin lihastasapainossa, joka on tällä hetkellä turhan vahvasti alavartalopainotteinen. Toki tiesinkin koivissa olevan huomattavasti enemmän puhtia kuin käpälissä, mutta nyt kun asiasta on mustaa valkoisella, täytynee ihan oikeasti konstilla tai toisella pyrkiä lisäämään/tehostamaan yläkropan treeniä (tavoitteena on tietenkin saavuttaa tasapaino kasvattamalla ylävartalon lihaksistoa, ei heikentämällä koipia, dah). Lisäksi olisi hyvä, jos rasvoja saisi hiukan alemmas ja lihasmassaa tietysti suuremmaksi.

Niille, jotka eivät jaksa tuosta kuvasta tihrustella yksityiskohtia, kerrottakoon tässä jotain tärkeimpiä. Painoa on siis tällä hetkellä 65,9 kg (noussut kesästä vajaat pari kiloa, toivon, että nousu on sitä kuuluisaa lihasta) ja pituuden ollessa 172 cm painoindeksi on 22,3, siis tukevasti normaalipainossa mennään. Lihasmassaa on 28,3 kg, rasvaa 15 kg, ja rasvaprosentti on 22,7. Kaikki yllämainitut osiot ovat iän, pituuden ja sukupuolen mukaisten viitearvojen sisällä, kuten myös kehon nestetasapaino. Luurankoni painaa 3,1 kg (ei ole järin painavat luut!).

Itselleni kiintoisin kohta (rasvaprosentin lisäksi) oli tuo lihastasapaino. Siitä tosiaan näkee ihan lihasmassan kilomääristä sen, minkä salilla huomaa käytännössä. Siis jaloissa on enemmän puhtia kuin käsissä, ja oikea käsi on vasenta vahvempi, kun taas jaloista vasen on oikeaa kovemmassa kunnossa. Nyt pitäisi sitten keksiä erinäisiä konsteja, joilla eroja saisi kurottua umpeen.

Yleisen terveydentilan kannalta kiinnostava tieto on myös sisäelinrasvan määrä, mutta siitä en kyllä alunperinkään ollut huolissani. Olen aina ollut normaalipainoinen ja elintavat ovat olleet aina melko terveelliset, enkä ole kovin vanhakaan, joten en uskonut siellä mitään ongelmia ilmenevän. Ja niinhän tuo killuukin tuolla hyväksyttyjen arvojen alalaidassa.

Lisäksi mittaus tiesi kertoa, että peruskulutukseni on 1470 kcal/vuorokausi. Toisin sanoen tuon verran energiaa menee elimistömyllyn pyörittämiseen, vaikka vaan makoilisi sohvalla päivät pääksytysten. Todellisuudessa – ja kuten yhden päivän ruokapäiväkirjaesimerkistänikin ilmeni – syön päivittäin ja päivästä riippuen varmaankin jotain 1800 ja 2000 kcal välistä. Tosin, jos jossain välissä tulee ajankohtaiseksi tiputella painoa hiukkasen, on ihan kiva tietää oma laskennallinen peruskulutus.

Ajattelin mennä uudestaan InBodyyn ennen niitä pahamaineisia 30-vuotispäiviä, toisin sanoen joskus ensi kesällä viimeistään. Jännä nähdä, millaista kehitystä saan siihen mennessä aikaan, vai saanko minkäänlaista.

Avainsanat: ,

Miia Kirsi

Miia Kirsi

Miia on reilu kolmikymppinen pääkaupunkilaistunut humanisti ja tavoitteellisesti treenaava CrossFit-harrastaja.

Kommentit (0)

Kaikkien kommenttien tarkastus on käytössä. Ethän siis lähetä kommenttiasi useampaan kertaan, kiitos.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *