Kohti Joroista

Jos kaikki olisi mennyt niin kuin ilmoittautumista talvella naputellessani ajattelin, kirjoittaisin tämän tekstin alkuun, että odotan innoissani elämäni kovimmassa kunnossa ensimmäistä todellista koitostani puolimatkan triathlonissa ja ensikosketustani Joroisten tunnelmaan ihan omassa henkilökohtaisessa kisassa viime vuoden viestin jälkeen.

Kaikki ei kuitenkaan ole mennyt putkeen. Koko kevättalvi ja valitettavasti myös alkukesä on mennyt kaikenlaisen pienen sairastelun keskellä. Flunssaa on ollut lähes joka kuukausi ja kovan koulun, työn ja urheilun yhdistämisestä aiheutuneen stressin myötä vatsaoireet pilasivat monta viikkoa arvokasta treeniaikaa. Nyt siis kirjoitan tätä tekstiä valmistautuen ensimmäiseen todelliseen koitokseeni puolimatkan triathlonissa (pohjalla toki viime elokuulta 5h5min ”testikokeilu” Kivitippu triathlonin puolimatkalla) ilman, että olisin tällä kaudella päässyt vielä yhtäkään triathlonkisaa läpi. Kolmeen kisaan olen ilmoittautunut, joista vain yhteen olen päässyt sairastelujen takia starttaamaan ja sielläkin meno päättyi oksenteluun ja keskeytykseen vatsasairauden vuoksi.

Vatsa on saatu nyt kuntoon lääkkeillä ja tunnelin päässä alkoi kesä-heinäkuun vaihteessa näkyä valoa, kun SM-tempon onnistunut suoritus osoitti, ettei kunto ole mihinkään kadonnut sairastamisenkaan aikana. Seuraava takaisku odotti kuitenkin heti viikon päässä, kun viimeistelytreeniksi aiottu Voimarinteen perusmatka jäi välistä ärhäkän ja äkillisen flunssan vuoksi. Tälläkin hetkellä astmaatikkona kröhin vielä tuon flunssan jäänteitä erityisesti rasituksessa, mutta nyt kolme yötä ennen kisapäivää olen kuitenkin limasta huolimatta täysin terve ja sen puolesta valmis Joroisten koitokseen.

Flunssasta toipuminen eteni limaisuutta lukuunottamatta niin nopeasti, että pääsin viime sunnuntaina osallistumaan vajaan 40km tempokisaan (tästä raportti tulossa myöhemmin), johon yhdistin alle uintitreenin ja päälle juoksua. Meno tuntui todella huonolta ja tahmealta, myös ollen juuri sitä kellon ja wattimittarinkin kertomana, mutta treeni ja kisa ilmeisesti avasi paikkoja, sillä tällä viikolla olen ollut kuin eri ihminen. Eilen tein viimeisen lyhyen yhdistelmätreenin ennen kisaa ja tilaankin lauantaille samanlaisen fiiliksen erityisesti juoksuosuudelle kuin eilisessä treenissä oli, niin hyvä tulee!

Siispä eilisen takaisin tuomalla itseluottamuksella kirjoitankin tätä tekstiä innostuneena Joroisten kisaa ja lauantaita odottaen. Sairasteluista huolimatta olen harjoitellut niin hyvin kuin mahdollista ja muutamat onnistuneet kisasuoritukset ja treenitestit ovat näyttäneet kunnon olevan kuitenkin hyvällä mallilla. Ehkä en ole aivan niin huimassa kunnossa, kuin talvella ilmoittautuessani toivoin olevani, mutta uskon kuitenkin olevani edelleen elämäni parhaimmassa kunnossa ja yltäväni onnistuneella suorituksella myös reiluun aikaparannukseen viime kesän kokeiluun verrattuna. Minusta onkin todella hienoa päästä kisailemaan Suomen kärkinaisten kanssa Suomen isoimpaan triathlonkisaan, vaikka viimeistään juoksuosuudella kovimmat tytöt tulevatkin karkaamaan kauas ja kovaa!

Erityisen hienolta kisaan lähteminen tuntuu myös siksi, että urheilun ulkopuoliseen elämään kevään aikana tekemäni panostukset ovat tuoneet uusia ja iloisia asioita mukanaan. Ehkei kaikki raataminen ihan vatsahaavan arvoista ollut, mutta lähestulkoon ainakin. Iloisten asioiden viikon kruunuksi sopisikin varsin mainiosti onnistunut puolimatkan suoritus, jossa ei tämän kauden huonon tuurin linjasta poiketen olisi mukana yhtään tippaa epäonnea.

Tsemppiä kaikille Joroisten kisaajille, lähtöviivalla nähdään! :)

Avainsanat: , , ,

Terhi Martikainen

Terhi Martikainen

Kirjoittaja on triathlonisti, moninkertainen pyöräilyn SM-mitalisti ja urheilukaupan ammattilainen.

Kommentit (0)

Kaikkien kommenttien tarkastus on käytössä. Ethän siis lähetä kommenttiasi useampaan kertaan, kiitos.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *