Kuntoilijasta Urheilijaksi

Aika  katkaista pitkähkö blogihiljaisuus. Kirjoitan tätä autossa matkalla Iisalmesta Tampereelle. Lapset on viety ukkilaan viikonlopuksi, koska tulossa on aikamoinen viikonloppu. Nyt on hyvä vähän miettiä mennyttä ja kirjoittaa jotain ylöskin. Teksti tulee olemaan kovinkin jäsentämätöntä ja kirjoitusvirheitäkin löytyy, mutta ei anneta sen haitata.

Muutimme Ouluun syksyllä 2010 ja ensimmäinen vuosi oli aikamoista haipakkaa uuden City Sport myymälän, poikien päiväkodin ja kodin välillä. Oma liikunnan harrastaminen oli lähinnä lasten kanssa ulkoilua ja pihapelejä. Syksyllä 2011 muuttui työaikana säännöllisemmäksi ja elämä helpottui.  Aloin käymään 1-2 krt viikossa Limingassa ja Lumijoella  Fit4Fun Sami Alalaurin toiminnallisissa jumpissa, jossa tehtiin perusrääkki kuntopiiriä. Treenit tuntui tehokkailta, ihanan raskailta ja Sami on tyyppinä ja ohjaajana aivan mahtava. Pojat oli usein mukana salin toisessa päässä pelailemassa, eli lastenhoito ongelmakin oli sillä ratkaistu.

Toiminnallinen harjoittelu alkoi kiinnostaa enemmän ja törmäsin usein sanaan: Crossfit. Kuulinkin sitten keväällä 2012, että Ouluun on avaamassa Crossfit sali kesäkuussa. Tutustuminen salin kotisivuihin ja nopea päätös: OnRamp kurssille ilmoittauduttu! Miehelle ilmoitus, että kesäkuussa  olen kurssilla 3krt/vko tiettyinä aikoina, lapset ovat silloin hänellä töissä mukana. Kyllä: hän oli tuolloin töissä aamusta iltaan.

OnRamp kurssilla käytiin paljon eri liikkeitä läpi ja tehtiin metconeita, joissa paljastui, että minulla ei ollutkaan kuntoa ja voimaa, vaikka olin ajatellut olevani ihan ok kunnossa. Kurssilla oli minua paljon parempia ja kovakuntoisempia ja oli huikeaa katsoa kuinka naisetkin veti leukoja ja teki oikeita punnerruksia. Parasta oli kuitenkin sanan skaalaus avautuminen. Pystyin vetämään leukoja ja punnertamaan kuminauhan avulla ja helpottamaan montaa muutakin liikettä, jotta me kaikki pystyimme periaatteessa tekemään saman treenin. Lajin monipuolisuus ja vaativuus tuli hyvin esille
kuukauden aikana. Sain sovittua, että voin käydä hintaan kuuluneen 1kk treenit elokuussa, kun heinäkuun olen lomalla.

Elokuussa lähdin mukaan päivän treeneihin ja taisin käydä noin 3krt viikossa. Salin varustelussa tuolloin eniten sisäisiä riemun kiljahduksia aiheutti salin nurkkaan tuotu Lego-palikkakori ja
satukirjat. Lapset voi ottaa mukaan! Ei enää mitään syytä olla liikkumatta. Olin ajatellut, että käyn OnRampin ja 1kk treenit ja teen sitten päätöksen jatkosta. Asiaa ei tarvinnut miettiä, olin vakuuttunut: tämä on minun lajini!

Syyskuu-Marraskuu 2012 treenejä 3-4krt/vko, mutta hirveä polte koko ajan käydä enemmän ja joka päivä. Tekee mieli vain kertoa treeneistä ja lukea netistä lisää tietoa ja katsoa videoita. Mies ei ehkä ihan ymmärrä, joten isänpäivälahjaksi hän saa OnRamp kurssin. Nyt hän ymmärtää ja perheemme viettää salilla aikaa, aika paljon. Vapaa-ajan lisääntymiseen auttoi myös yrityskauppa, jossa City
Sport myytiin Top Sportille ja jatkoimme töitä työntekijöinä. Vaikka yrittämisessä hienot puolensa
onkin, niin stressittömämpää elämä on kyllä näin.

Crossfit Oulun omistajat ja valmentajat Essi Koskinen ja Antti Kylänpää ovat luoneet paikasta
ainutlaatuisen boxin. Essi on paitsi valmentajana myös urheilijana ihan huikea. Saamme olla kiitollisia, että voimme hyödyntää hänen kokemuksia kovasta treenaamisesta ja kilpailuista. Essiä ystävällisempää ja auttavaisempaa ihmistä saa hakea. Antti on Antti. Vaativa valmentaja, jonka käskyjä totellaan ja huomataan, että prkl, sehän oli oikeassa. Nämä kaksi täydentävät toisiaan loistavasti.

Tutustuminen uusiin ihmisiin ja alusta alkaen mahtava yhteisöllisyys, jota lahkolaisuudeksikin voi kutsua. Kannustustaminen, tsemppaaminen ja muiden auttaminen korostuvat. Crossfit on yksilöurheilua, jossa on kuitenkin paljon joukkueurheilun omaisia piirteitä.

Kilpailuhenkisenä innostun aina kun saa mitat omaa suorituskykyä, joten Crossfit on siitäkin mahtava laji. Lähes joka treenissä mitataan, otetaan aikaa, lasketaan kierroksia. Yritetään tehdä paremmin, kovempaa ja enemmän kuin aikaisemmin ja tottakai paremmin kuin muut. Osallistun mielelläni
kaikkiin salikisoihin ja olin mukana myös keväällä Winter War 2013 karsinnoissa ja Reebok Crossfit Open 2013 karsinnoissa. Voin sanoa, että ylitin itseni useita kertoja ja kokemukset olivat huikeita.
Elokuussa 2013 osallistuin ensimmäisiin oikeisiin kisoihin, Karjalan Kovimpaan. Ne menivät huonosti, en onnistunut ylittämään itseäni. Kisat olivat kuitenkin hienosti järjestetyt ja reissu mukava.

Joulukuussa 2013 käytiin kolme viikkoa kestävät WinterWar 2014 karsinnat, joista pääsisi 40 parasta naista ja 40 parasta miestä helmikuun finaaliin Tampereelle. Lähdin hakemaan onnistuneita suorituksia karsintafiiliksen myötä ja yllättäen olinkin 1.lajin jälkeen sijalla 15. Ja toisenkin lajin jälkeen sijalla 23. Tässä vaiheessa aloin miettimään: ”voisiko minulla oikeasti ollakin mahdollisuuksia kisapaikkaan”. Kolmas laji menikin sitten todella heikosti, enkä enää uskonut mahdollisuuksiin. Niin vain kuitenkin kävi, että olin 38. ja nyt matkustamme kohti Tamperetta Winter War finaaliin, Crossfitin epävirallisiin SM-kisoihin. Tampere Areenan tapahtuma on loppuunmyyty, yleisöä tulossa paikalle yli 2000 ja tunnelma tulee olemaan huikea.

Nyt lähdetään kilpailuun laji kerrallaan, onnistumaan ja nauttimaan! Olen siirtynyt satunnaisesta kuntoilijasta urheilijaksi.

Avainsanat: , , , , , ,

Hanna Uusitalo

Hanna Uusitalo, VOIMAHOTON

Hanna on oman elämänsä huippu-urheilija. Perhe-elämää, CrossFittiä, luontoliikuntaa ja valmennusta. Koulutukseltaan Hanna on liikunnanohjaaja (AMK) ja parhaillaan hän opiskelee luonto-ohjaajaksi.

Kommentit (0)

Kaikkien kommenttien tarkastus on käytössä. Ethän siis lähetä kommenttiasi useampaan kertaan, kiitos.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *