Lopun alkua vai alun loppua?

Suomen mestaruuskilpailuista tällä ovat jäljellä enää kortteli ja paritempo, niin ja ensi kertaa tänä vuonna ISM. Mutta ratakisailut SM-titteleistä ovat siis tältä kesää takana. Louskun temposta jalkaan tarttunut vauhti oli yhä mukana ja ajoin päämatkani 3km nopeampaa kuin koskaan aikaisemmin Helsingin velolla ja vieläpä kahdesti. Joten se meni juuri niinkuin pitikin. Hieman jäi silti hampaankoloon, koska sunnuntaina jalka tuntui huomattavasti paremmalta, mutta aikataulujen takia ei ollut mahdollista kokeilla 4min alitusta ja velodromin remontti alkaa tällä viikolla, joten mikäli kelit viilenevät elokuun alun aikana, on ainoa mahdollisuus koittaa tavoitella rajoja vasta syksymmällä.

Olin ensimmäistä kertaa mukana ratakisojen sunnuntaissa, jolloin perinteisesti on järjestetty ISM-ratailut 10-14- vuotiaiden osalta. Junnuille tuo sunnuntai on mukavaa ajanviettoa samanhenkisten kavereiden kanssa ja kisailu itsessään tuntuu olevan hieman sivuseikka. Lapsen luonteelle on kuitenkin tyypillistä huomiontarve ja siksi olikin hauska seurata radalla ajavaa pikkupyöräilijää, joka aina kannustusta kuullessaan sai kammen liikkumaan vielä hieman kovempaa. Mahtavaa! Toivottavasti tuosta runsaslukuisesta junnupoppoosta mahdollisimman monella urheilu pysyy elämässä vahvasti mukana, ei välttämättä kilpaurheiluna mutta omana ilona.

Viikonloppu oli monelle kilpailijalle pitkä. Itselläni oli startteja jokaisena päivänä. Perjantain 500m on itselleni hermoilun poistaja startti, joten siihen saa purettua kaiken ylimäräisen hermoilun, mikä osaltaan tekee päivästä raskaan. Lauantain 3km karsinnat ja finaali muutaman tunnin päästä, ovat henkisesti raskaita, koska vaadin niihin itseltäni paljon. Sunnuntaina ajettu joukkue takaa-ajo, joukkuelajina tuo oman raastavuutensa, koska silloin en ole ajosta vastuussa ainoastaan itselleni vaan koko joukkueelle ja haluan tehdä parhaani koko joukkueen edun vuoksi. Myös huoltajat ja tuomarit tekevät pitkää päivää viikonloppuna. Joten iso kiitos heille!! Tänä viikonloppuna erityistä kiitosta myös selostuksesta; Selkeää ja välillä hieman humorististakin. Aika- ja takaa-ajojen selostaminen ei välttämättä ole kovin viihteellistä koska tapahtumat ovat vähissä. Pieniä sekaannuksia päivään mahtui, mutta jos ei tee mitään, niin ei satu mitään ja todistetusti sitä sattuu maailmallakin; mm. EM-kisojen linja-ajossa sain kuulla viimeisen kierroksen kellon omalla kohdallani kahdesti, joten varmuuden vuoksi ajoin vielä yhden ylimääräisen kierroksen. Myös kilpailijoiden tulee olla hereillä.

Vaikka alkukausi olikin tahmeaa takkuamista ajon ja allergian kanssa, ja tuntui ettei pyörä lähde kulkemaan vaikka mitä tekisi niin nyt kun vauhtiin on päässyt tekisi kyllä mieli käydä kokeilemassa sitä myös ulkomailla…ja erityisesti eräs aikaraja radalla kiinnostaa kovastikin.. :)

Avainsanat:

Pia Pensaari

Pia Pensaari

Kirjoittaja on naispyöräilijä, joka on voittanut yli 20 SM-mitalia ja omistaa kautta aikojen Suomen 2. nopeimman ajan 3km takaa-ajossa.

Kommentit (0)

Kaikkien kommenttien tarkastus on käytössä. Ethän siis lähetä kommenttiasi useampaan kertaan, kiitos.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *