Manselainen goes Stadi

Pari viikkoa virallisesti helsinkiläinen. Jonkin verran sisäistänyt tuon ajatuksena jo. Onhan tuo tamperelaisuus identiteetti ehtinyt kasvaa minussa jo suhteellisen vahvaksi, joskin hyvin tunnistaen oman kylän hyvät ja huonot puolet. Tänään pääsin Helsingissä vasta ensi kerran kunnolla ulos pyörän päälle. Juosten lenkkiä on pari kertaa tullut tehtyä ja täytyy myöntää että kun ovesta pääsee suoraan mitä loistavammille juoksubaanoille meren rantaan niin saattaa olla että tennarit solmitaan tänä vuonna jalkaan ennätys monta kertaa. Niin, siis vaikka suurten sisävesien äärellä olenkin varttunut niin jostain syystä meri vain on tuoksullaan aina ollut se kotoisampi vesi. Jotenkin kaiketi sitä odotti ettei näin läheltä Helsingin keskustaa voi löytyä muuta kuin asfalttiviidakkoa

Pyörälenkiäni en sen suuremmin reitittänyt tai speksannut etukäteen vaan taroitus oli lähinnä ajella sellaista kotiseudut tutuksi tyylistä ajoa. Ja vaikutuin. Hyväksi havaitut juoksubaanat jatkuivat niin pitkälle että pelkästään niitäkin ajelmalla saisi varmasti pyörälläkin ajettua ihan lenkkiä. Uteliasiuus kuitenkin houkutti väljemmille vesille ja suuntasin kohti Porvoota hieman kaarrellen ja kierrellen.  Pölyisät tienvierustat koitin kiertää mutta löysin ihmeekseni uskomattoman paljon pyöräteitä jotka eivät olleet ajoväylän reunalla tai välittömässä läheisyydessä. Siis pyöräteitä oli tehty ihan yksinäänkin reitittämään kevyenliikenteen kulkua!! Ja muutenkin pyörällä kulkeminen kotoa töihin ihan lakia noudattaen on ollut uskomattoman, käsittämättömän, ihmeellisen helppoa! Siksipä kaiketi pyöräteillä onkin paikka paikoin jopa ruuhkaisaa kun aamu- ja iltapäiväliikennettä seuraa. Ja kypärä löytyy vähintään joka toisen päästä!

Mitäpäs havaintoja työelämästä… Odotuksissani ei ollut kovin lämmintä vastaanottoa koska aikaisemmista kokemuksistani stailaisten kanssa olin jo saanut osakseni jonkin verran tylyä ja hivenen ylimielistä käytöstä (ja hei, se pessimisti ei ole vieläkään pettynyt!!), joten tähän mennessä olen saanut olla positiivisesti yllättynyt. Tampereella terveydenhoitoalalla olen kohdannut hyvin tasalaatuisen ylimielistä käytöstä tietyllä ammattiryhmältä mutta täällä kaikki tuonin ammattiryhmän edustajat ovat morjestelleet ja esittäytyneet tavatessaa uuden henkilön. Voi kuullostaa hieman kärjistetyltä mutta kaikki epäilijät voivat käydä Taysissa kulkemassa pukuhuonekerroksen käytävää.. Kuvittelin myös että yksityisen lääkäriaseman helsinkiläiset potilaat voisivat olla vaikeita tai hankalia tapauksia mutta tuokin luulo on paria poikkeusta lukuunottamatta osoittautunut vääräksi. Täällä päin vastoin kuulee paljon kiitosta hyvästä asiakaspalvelusta ja hoidosta.

Nii, että hyvin olen siis kotiutunut. paremmin kuin osasin olettaa.

Pia Pensaari

Pia Pensaari

Kirjoittaja on naispyöräilijä, joka on voittanut yli 20 SM-mitalia ja omistaa kautta aikojen Suomen 2. nopeimman ajan 3km takaa-ajossa.

Kommentit (0)

Kaikkien kommenttien tarkastus on käytössä. Ethän siis lähetä kommenttiasi useampaan kertaan, kiitos.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *