Meridian Regionals 2015 reissuraportti

20150601_135009

Olin tässä viikonloppuna vähän reissussa. Viime vuoden tapaan lähdimme tänäkin keväänä Kööpenhaminaan katsomaan paikan päälle CrossFit Gamesien Regionals-vaihetta. Viime vuonna tapahtuma oli vielä European Regional, tänä vuonna alueiden yhdistelyn vuoksi mukana olivat myös Afrikka ja Lähi-Itä muodostaen yhdessä ns. Meridian regionalin. Aiempien vuosien tapaan kisat järjestettiin Ballerupissa Kööpenhaminan kupeessa, joka näin suomalaisesta näkökulmasta on varsin näppärää: menopaluu-lennot Norwegianilta irtosivat alle satasella, eikä matkoihin tuhraudu tolkuttomasti aikaakaan, joten pelkkä viikonloppureissukin on mahdollinen.

Lähdimme matkaan perjantaina aamulla. Kone lähtisi 7.00, joten kentällä oli oltava kuuden maissa, joka tarkoitti herätystä ennen viittä (koskahan sitä oppii olemaan varaamatta aikaisin aamulla lähteviä lentoja?). Olimme perillä paikallista aikaa jo 7.40,. mikä oli sikäli mukavaa, että ehdimme hyvin etsiä majapaikkamme (Airbnb:n kautta vuokrattu kaksio Vesterbron kaupunginosasta), käydä kaupassa, syödään runsaan aamupalan ja selvitellä tiemme Ballerupiin ennen puoltapäivää.

Regionalseissa, kuten varsinaisissa CrossFit Gameseissakin, tiimikisat käydään ensin ja yksilöurheilijat mittelevät taitojaan sen jälkeen. Tiimienkin edesottamuksia olisi toki ollut mielenkiintoista seurata. Emme kuitenkaan minään päivänä jaksaneet kömpiä Ballerupiin niin varhain, että olisimme nähneet yhtään tiimikisaa kokonaisuudessaan. Perjantaina ehdimme paikalle parahultaisesti ennen miesten ensimmäisen lajin ensimmäistä lähtöä. Ensimmäinen laji oli ”Randy” eli 75 raakatempausta aikaa vastaan. Porin ihmemies Jonne Koski, joka parhaan Open-tuloksen tehneenä aloitti viimeisen lähdön kärkipaikalta, meni ja teki heti ensimmäisessä lajissa lajiennätyksen ja tuli maaliin ajassa 2:17.5. Naisissa voiton otti kaksinkertainen Games-voittaja Annie Thorisdottir. Mikko Aronpää, Arabiemiraateissa valmentava tamperelainen, oli tässä myös vahva sijoittuen miehissä neljänneksi. Suomen naiset sijoittuivat jälkimmäiselle puoliskolle, Saara Laaksonen oli 21., Emilia Leppänen 30.

Myös perjant2015-05-31 15.52.33ain toinen laji oli ns. hero-wod, ”Tommy V”, jossa suoritetaan thrustereita ja köysikiipeilyitä (21 thrusteria, 12 köysikiipeilyä, 15 thrusteria, 9 köyttä, 9 thrusteria, 6 köyttä). Tässä lajissa odotetusti monet ensimmäisten lähtöjen urheilijoista hyytyivät köysikiipeilyissä, eivätkä kaikki ehtineet maaliin aikarahan puitteissa. Miesten puolella voiton vei jälleen Jonne, kun taas naisissa korkeimman sijoituksen nappasi pitkänhuiskea ruotsalainen Mikaela Norman.

Lauantai-aamuna olimme jo melko varhain kahvinkeittopuuhissa, sillä edellisenä iltana olimme hädin tuskin jaksaneet käydä syömässä (tähän väliin ravintolasuositus: Vesterbros Originale Burgerrestaurant Istedgadella, mainiot purilaiset!) ennen kuin aikainen aamuherätys alkoi painaa silmissä. Olimme jo toiveikkaita, että ehtisimme nähdä vähän tiimilajejakin, mutta emme sentään ehtineet, siitä piti DSB eli paikallinen rautatieyhtiö huolen. Lähimmältä juna-asemalta pääsi nimittäin oikein näppärästi areenaa lähimmälle Malmparkenin asemalle, kunnes koitti viikonloppu ja sen myötä ratatyöt. Näin ollen osa matkasta oli taitettava korvaavalla bussiyhteydellä, ja jatkoyhteyksien odottelu ja bussiköröttely aiheutti sen, että matkaan kului odotetun puolen tunnin sijasta jotakuinkin puolitoista, ja ehdimme juuri ja juurikatsomaan yksilölajien alkua.

Lauantaina oli vuorossa ennakkoon (ja aiempien live-striimien perusteella) tylsimmäksi lajiksi tuomitsemani pitkä chipper (1 mailin juoksu, 50 OHS, 100 GHD-vatsaa, 150 tuplanaruhyppyä, 50 SDHP, 100 box over). Aikarajan ollessa 26.00 minuuttia vain harva kilpailija ehtisi tehdä koko suorituksen. Naisten ensimmäisessä lähdössä kukaan ei ehtinytkään edes boksihyppyihin asti. Vasta viimeisessä heatissa lajissa alkoi olla jännitystä, ja kolme naista ehtikin maaliin aikarajan puitteissa (aiemmin kuusi naista oli yhteensä aiemmilla alueilla läpäissyt koko lajin), näistä Norjan Kristin Holte teki uuden lajiennätyksen 23:52.0. Miesten puolella vain Jonne pääsi maaliin time capin puitteissa. Boksihyppyihin hän lähti jokseen tasoissa Ruotsin Lukas Högbergin kanssa, mutta tämän ottaessa jonkin verran no-reppejä sai Koski kurottua hieman kaulaa ja ehti maaliin ajassa 25:47.9.

Lauantain seuraavat kaksi lajia olivat onneksi sentään varsin nopeat: 250 jalan (n. 76 metriä) käsilläkävely aikaa vastaan ja 1RM tempauksesta kahdella yrityksellä. Spekuloimme yleisön puolella, että nämä lajit olisivat Jonnelle hiukan heikommat ja näin ollen voittoputki todennäköisesti katkeaisi, kuten tapahtuikin. Ennakkosuosikki Filip Yang Fisker otti nimiinsä molemmat lajit. Suomalaisittain laji meni keskiverrosti: Jonne oli käsilläkävelyssä viides kun taas epäonnistuminen jälkimmäisessä tempausyrityksessä toi viitoslajin sijoitukseksi 18:nnen. Vahva Mikko Aronpää käveli 13:ksi nopeiten mutta tempauksessa sjoitukseksi tuli jo 8. Saara Laaksosen sijoitukset olivat 7. ja 17., kun taas Emilia Leppänen menestyi tässä hiukan heikommin, sijoituksina 32. ja 20.

Sunnuntai koitti Kööpenhaminassa tutuissa merkeissä: ensimmäisenä noussut pisti hetimiten kahvinkeittimen töihin. Siistimme jälkemme, pakkasimme eväät ja keräsimme tavaramme, sillä suuntaisimme Ballerupista suoraan lentokentälle. Sunnuntain yksilölajit käsittivät soutua, C2B-leukoja ja käsinseisontapunnerruksia korotukselta (laji 6) sekä 15 muscle-upia ja rinnalleveto-ladderin (laji 7).lähitEnsinmainitussa erityisesti naisten ensimmäisissä lähdöissä monet hyytyivät odotetusti HSPU:issa, mutta viimeinen lähtö tarjosi sentään melkoista jännitystä kärkinaisten lähtiessä viimeisiin kässäripunnerruksiin melkein tasoissa. Myös miesten puolella viimeinen lähtö oli todella tasainen. Jälkimmäinen puolestaan oli ehkäpä kisojen yleisöystävällisin laji: nopea ja jännittävä. Slapstick-henkistä lisähuvitusta tarjosi clean-ladderissa se, että kilpailijoiden oli ylitettävä tanko ennen seuraavalle tangolle siirtymistä ja tämä tietenkin aiheutti huvittavaa kompurointia.

20150601_135122

Kisojen lopputulo oli jossain määrin ennalta-arvattava: Jonne Koski ei missään vaiheessa luopunut johtopaikastaan, joten kisalippu Carsoniin napsahti helposti. Alemmilla sijoituksilla oli hieman vaihtelua, mutta molemmat muutkin Euroopan viimevuotiset Games-kisailijat Lukas Högberg ja Björgvin Karl Guðmundsson lunastivat paikkansa. Kaksi uutta paikkaa menivät molemmat briteille, kun Steven Fawcett sijoittui kolmanneksi ja Phil Hesketh viidenneksi. Naisten puolella kärkipaikka vaihtoi haltijaansa useammin, mutta etukäteen oli kuitenkin selvää, että useampi viidestä kisapaikasta menisi islannittarille, ja niinhän siinä kävi. Kisalipun Carsoniin saivat järjestyksessä ensimmäisestä viimeiseen Sara Sigmundsdottir, Katrin Tanja Davidsdottir, Annie Thorisdottir, Kristin Holte ja Thuridur Erla Helgadottir, joista Thorisdottir ja norjalainen Holte olivat kisoissa viime vuonnakin.

Kaikenkaikkiaan regionals-reissu oli tänäkin vuonna oikein antoisa ja kotiin tultiin mukanamme kosolti uutta treenimotivaatiota ja inspiraatiota. Järjestelyt paikan päällä toimivat aika lailla mainiosti ajoittaisia jonoja lukuunottamatta (ja jos ei oteta huomioon sinänsä kisaorganisaatiosta riippumatonta joukkoliikennesäätöä). Alueelle ei kai saisi tuoda omia ruokia ja juomia, mutta anarkistisesti pakkasimme laukkuihin niin keitettyjä kananmunia, hedelmiä kuin lähikaupan evässalaatitkin. Laukkuja ei tänä vuonna portilla tarkastettu (toisin kuin toisinaan aiempina vuosina), ja hyvä niin: nytkin ruokapisteet ruuhkautuivat ajoittain aika tavalla ja annoksetkin olivat vähän pienenpuoleisia, joten ehdottomasti kannattaa varautua omin eväin.

Yleisöä oli tänä vuonna ainakin lauantaina ja sunnuntaina enemmän kuin viime vuonna, tunnelma oli hyvä ja kaikkia kilpailijoita kannustettiin äänekkäästi. Tapahtuman sijainti, CrossFitin suosion levinnäisyys ja varmaan myös menestyneimpien urheilijoiden kotimaat aiheuttivat sen, että valtaosa yleisöstä oli pohjoismaista, mutta tuli paikalta bongattua niin portugalilaisia, arabeja, brittejä kuin espanjalaisiakin. Mukava olisi tulevaisuudessa nähdä kärkikahinoissakin kilpailijoita hieman laajemmalta maantieteelliseltä alueelta (kaikki kunnia toki islantilaiselle geeniperimälle ja urheiluvalmennukselle).

repost_temp

Ensi kerralla matkaan voisi varata vaihteeksi hieman pidemmänkin ajan: Kööpenhamina on mukava kaupunki, ja vaikka olen käynytkin siellä varmaan kuutisen kertaa, olisi reissulla mukava viettää hiukan enemmänkin aikaa itse kaupungissa, syödä ravintoloissa, nauttia tunnelmista, maistella pienpanimo-oluita ja ehkä käydä vaikka tekemässä treeni jollain paikallisella salilla.

Avainsanat: , , , ,

Miia Kirsi

Miia Kirsi

Miia on reilu kolmikymppinen pääkaupunkilaistunut humanisti ja tavoitteellisesti treenaava CrossFit-harrastaja.

Kommentit (0)

Kaikkien kommenttien tarkastus on käytössä. Ethän siis lähetä kommenttiasi useampaan kertaan, kiitos.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *