Mitä tekisit, jos voittaisit lotossa?

Muutama päivä sitten eräs ystäväni esitti kymyksen, jota jäin pyörittelemään mielessäni. Hän kysyi, menisinkö yhä edelleen töihin Interiin, jos voittaisin vaikkapa 10 miljoonaa euroa. Silmääkään räpäyttämättä vastasin, että menisin.  Tuosta alkoi rullata ajatusketju. Mitä ihan oikeasti tekisin, jos minulla olisi tämän käsityskyvyn rajoissa ns. kaikki   raha maailmassa tehdä, mitä haluaisin.

* * * * * * * *

1. Tekisin töitä, mutta vähemmän kuin nykyisin.

Pidän tämänhetkisestäni työstäni kovasti. En ole Interissä töissä maisterin papereilla siksi, etten olisi saanut muita töitä. Olen siellä, koska haluan (ja saan). Jos kuitenkin taloudellinen toimeentulo olisi varmaa ilman työntekoa, vähentäisin viikottaista työaikaani ehkä kahteen päivään viikossa.

2. Maksaisin pois asuntolainan ja samalla ostaisin hieman isomman asunnon.

Koska siihen olisi mahdollisuus, haluaisin elää täysin velatonta elämää. Siispä maksaisin pois nykyisen asuntolainani ja samalla myös päivittäisin asunnon kokoa hieman suuremmaksi. Vaikka olen viettänyt lapsuuteni omakotitalon rauhassa, en silti haluaisi itse asua omakotitalossa, sillä en ole millään tasolla kiinnostunut esimerkiksi pihanhoidosta tai talon huoltotoimenpiteistä. Lisäksi, kuten minut parhaiten tuntevat tietävät, vierastan suuresti kaikenlaista tarvetta näyttää ulospäin omaa vaurautta ja menestystä auton tai talon kaltaisilla statussymboleilla. Kuitenkin, esimerkiksi tällä pyörien määrällä hieman isompi koti olisi kiva, niin että parvekeella voisi vaikka juoda kesäaamuisin kahvit sen sijaan, että se toimii urheiluvälinevarastona.

3. Tekisin vapaaehtoistyötä

Yksi suurista haaveistani on jonain päivänä matkustaa johonkin maailman köyhimmistä kolkista tekemään vapaaehtoistyötä. Toistaiseksi, niin hassulta kuin se kuulostaakin, on tuntunut, että raha on este. Erityisesti nyt, kun elämän on ”vakituinen työpaikka ja asuntolaina” -tilanteessa, tuntuu ainakin itsestä siltä, että ei yksinkertaisesti pysty lähtemään vaikkapa kuukaudeksi rakentamaan kaivoja, vaikka tahtoisikin. Suhtaudun hieman skeptisesti erilaisiin rahalahjoitusjuttuihin, joten konkreettinen omilla käsillä tekeminen ja avun näkeminen tuntuu jotenkin paremmalta vaihtoehdolta.

Ja kohtaan 1. viitaten, töitä vähentämällä saisin enemmän vapaa-aikaa ja sitä voisin käyttää myös Suomessa muuhunkin kuin omaan urheiluun. Erityisesti haluaisin tehdä vapaaehtoistyötä erityislasten ja -nuorten parissa, mieluiten niin, että hommaan saisi liitettyä myös liikkumista. Kohta täyttyvä vuosi Villen treenikaverina on ollut hienoa aikaa. Aito ilo tekemisestä tarttuu ja se välitön palaute, jota saan, on kallisarvoisempaa kuin mikään, mitä voi mitata rahassa.

4. Urheilisin ja seuraisin urheilua

Myönnetään, jos sitä ei joku vielä tiennyt, että rakastan urheilua. Minusta paras tapa viettää vapaapäiviä on treenata itse ja sen jälkeen mahdollisesti seurata vielä jonkun muun urheilemista livenä tai telkkarista. Minulla on tiettyjä urheilullisia ja ainakin etäisesti urheiluun liittyviä haaveita. Haluaisin suoriutua läpi Norsemanista, haluaisin juosta jonkun Keski-Euroopan isoista ja pitkistä vuoristoultrista, haluaisin hiihtää läpi kaikki suurimmat ja hienoimmat massahiihtotapahtumat ja haluaisin myös kiivetä jollekin maailman korkeimmista vuorista.

5. Matkustaisin

Limittyen kohtiin 1., 3. ja 4. käyttäisin luonnollisesti lisääntynyttä vapaa-aikaa ja rahaa matkusteluun. Kävisin urheilemassa hienoissa paikoissa, kävisin auttamassa köyhissä paikoissa, mutta kävisin myös katsomassa sellaisia hienoja paikkoja, joihin ei liittyisi millään tasolla urheileminen tai auttaminen. Kävisin katsomassa tiettyjä historiallisia kohteita kuten Angkorin temppeleitä, joihin kehitin pienimuotoisen fiksaation yhtä National Geographicin juttua lukiessani sekä seikkailisin Karibianmeren pikkusaarilla.

* * * * * * * *

Listaa kootessani totesin, että onneksi asiat, joita lähtisin toteuttamaan voittomiljoonilla, eivät ole kovin suureellisia. Periaatteessa jokainen niistä on toteutettavissa omilla valinnoilla ihan ilman lottovoittoakin, joskin hieman pidemmällä aikajänteellä kuin miljoonien mahdollistamana. Vapaa-aikakin lisääntyy sitten viimeistään joskus 40 vuoden kuluttua, kun on aika siirtyä eläkeläiseksi (hymiö).

Oivalsin, että olen oikeastaan aika onnellinen juuri tämännäköisessä elämässä. En varsinaisesti edes miljoonilla muuttaisi mitään. Tekisin vain niitä itselleni tärkeitä asioita enemmän kuin nyt. 

Avainsanat: , , , , , , ,

Terhi Martikainen

Terhi Martikainen

Kirjoittaja on triathlonisti, moninkertainen pyöräilyn SM-mitalisti ja urheilukaupan ammattilainen.

Kommentit (0)

Kaikkien kommenttien tarkastus on käytössä. Ethän siis lähetä kommenttiasi useampaan kertaan, kiitos.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *