Miten kävi kyykkyohjelmassa?

En olekaan raportoinut vielä marraskuun alussa aloittamani kyykkyohjelman päättymistä. Edellisessä kyykkyohjelma postauksessa kirjoittelin viidennestä viikosta ja siellä tehdyistä 5×7 toiston sarjoista prosentilla 70%.

Viikko 6: otettiin vähän kevyemmin, tehtiin 5×10 toistoa 50% eli tein takakyykyt 40kg ja etukyykyt 35kg.

Viikko 7: 7×5 80%. Takakyykky 62,5kg ja etukyykky 55kg.

Viikko 8: 10×3 90% eli prosentit koveni edelleen. Tein takakyykyssä: 4 x 72,5kg, 4 x 75kg ja 2 x 77,5kg eli vähän haettiin sopivaa painoa fiiliksen mukaan. Nämä tulivat vielä suhteellisen kevyen tuntuisesti ja ajattelin, että ohjelman alussa kyykättyyn 80kg pitäisi kyllä tulla parannusta, kun kolmoset tuli 77,5kg helposti. Etukyykyssä piti tehdä samat 10×3 90% ja teinkin ensin 5x63kg. Sitten lisäsin ahneuksissa 65kg ja sepä ei noussutkaan kuin kahdesti. Yritin uudestaan, mutta nyt vain yhdesti. Kahden vaivaisen kilon lisäys oli liikaa. Pudotin painon 60kg ja tein sillä kolme sarjaa. Ja lopuksi vielä 2x63kg.

Sitten alkoikin työputki juuri pahimmoilleen kun olisi ollut ykkösten testailuviikot. Näille oli annettu ohjelmassa vähän aikaa valita sopiva päivä sen mukaan miltä kroppa tuntui. Minulla se tuntui siltä, että työpäiviin ja muuhun jouluhässäköintiin yhdistettynä koko salilla käynti olisi ollut liikaa. Joulun jälkeen työ vielä jatkuivat, joten siitä tulikin sitten melkein kolmen viikon tauko.

Tammikuun alussa sitten pääsin ykkösen koittamaan takakyykyssä ja 55/60/65/70/75/80/85 ja 90kg. 85kg tuli vielä kevyesti, 90kg teki jo tosi tiukkaa. 10kg parannusta on kyllä ihan mukavasti ja ennenkaikkea kyykkyvarmuutta tuli lisää.

Ehdin käydä vielä toisena päivänä salilla ja sitten alkoikin pari viikkoa kestänyt flunssa. Etukyykky-ykkönen jäi siis kokeilematta. Etukyykky oli vielä se vähän heikompi ja epävarmempi tapaus. Kaikki ei siis mene hienoista ohjelmista ja suunnitelmista huolimatta aina niin sanotusti putkeen. Mitäpä sitä harmittelemaan. Treeniviikot veivät kuitenkin kyykkyjä ja kehittymistä kokonaisuutena eteenpäin. Olen myös tyytyväinen että sain kuitenkin 8 viikkoa, eli kaksi kokonaista kuukautta pysyttyä ohjelman mukana. Se ei kuitenkaan vaatinut kuin sen kaksi kertaa viikossa kyykkäämistä. Samoille viikoille mahtui myös Nuts Köykkyri ja LinnaMasters kisat, joten ei hullumpi loppu vuosi.

Tiettyyn liikkeeseen tai ominaisuuteen painottuvat ohjelmat ovat motivoiva ja kehittävä tapa treenata ja seurata omaa edistymistä. CrossFit salien ohjelmoinnissa on aina jotain järkeä, ei siellä vain paineta tiukkoja metconeita, eikä tosiaankaan tehdä vähän mitä sattuu. Ohjelmoinnista pitää myös pystyä poikkeamaan ja sitä pitää pystyä tarvittaessa muuttamaan.

Minulla sattui tämä kahden viikon nuha-kurkkukipujakso tähän vuoden alkuun. Samaan aikaan oli opiskelujen aloitus, mikä kaikessa kiinnostavuudessaan oli tottakai myös yksi tekijä kokonaiskuormituksessa. Tähän yhtälöön ei nyt tammikuun alussa kova treeni sopinut, joten silloin sitä ei ollut järkevää tehdä. Siispä kärsittiin flunssasta. Keho on viisas, sitä kannattaa kuunnella!

Avainsanat: ,

Hanna Uusitalo

Hanna Uusitalo, VOIMAHOTON

Hanna on oman elämänsä huippu-urheilija. Perhe-elämää, CrossFittiä, luontoliikuntaa ja valmennusta. Koulutukseltaan Hanna on liikunnanohjaaja (AMK) ja parhaillaan hän opiskelee luonto-ohjaajaksi.

Kommentit (0)

Kaikkien kommenttien tarkastus on käytössä. Ethän siis lähetä kommenttiasi useampaan kertaan, kiitos.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *