Mullekkii, ku tollakii…

Välinekateus, välinetietämättömyys ja kiinnostumattomuus. Kuten edellisessäki kirjoituksesssani, olen tässäkin samaa mieltä, eli tiedä millä ajat. Monet pyöräilijät ja triathlonistit menevät päästään pyörälle kun pyörämaailmassa tulee vastaan erinimisiä kuituja, osien ja runkojen painoja, ohjauskulmia ja lajiliittojen asettamista säännöistä puhumattakaan. Harvassa pyöräkaupassakaan ollaan tietoisia kaikista sääntöasetuksista, ja kilpailija niistä loppupeleissä onkin vastuussa. On harmillista SM-kisojen starttitarkastuksessa nähdä pettyneitä katseita hylättyjen pyörien vierellä.

Sääntöjen puitteissakin pyöristä saadaan kasattua mitä mielenkiintoisempia ratkaisuja. Ääritapauksesta toiseen. Maailmanmestarin ajoasentoon ei taivu kuka tahansa ja harvempi siitä pystyy täydellä teholla ajamaan. Naisilla varsinkin usein hankintavalintoja hankaloittaa lisäksi pituus.

Pyörämarkkinoillakaan ei voi valintaa tehdä sen mukaan millä maailmanmestari ajaa, mikäli se ei omalle kropalle ja ajotyylille sovi. Valintojen pitäisi olla perusteltuja ja tietenkin parhaita mahdollisia. Pyöräkaupasta henkilökunnalta pitää saada oikeita vastauksia, asiakkaan pitää uskaltaa kysyä ja saada ymmärrettävä vastaus. Mikäli vastaus kysymykseen on vain hörähdys ”sitten kun sä oikeesti alat ajaan..”, niin neiti Pensaari ainakin kääntyy koroillaan ja vaihtaa osoitetta. Ei sillä ole väliä ajanko oikeasti vaiko en, ajan. Asiakkaan vähättely kertoo epävarmuudesta. Miksi menisin kauppaan josta en saa palvelua, silloin voin ostaa saman sittarista.

Mutta siirränpä hiukan vastuuta myös sinne ohjaustangon ja satulan väliinkin. Pyörän säännöllisestä huoltamisesta ja huollattamisesta ei voi liikaa muistuttaa. Ja erityisesti te, jotka olette saaneet tehtyä yhteistyösopimuksen ja saaneet tukea varustehankintoihin sitä kautta, pitäkää ne pyörät puhtaina ja huollettuina ainakin niin että ketjut olisivat edes pääsääntöisesti rasvattuna. Tottakai pyörän kuuluu lenkin aikana saada rapaa niskaansa siinä missä kuskikin, mutta jos kuskilla on puhtaat vaatteet ja pyörä likaisena.. Lisäksi olisi sponsoroivan tahon puolelta vähintäänkin toivottavaa että urheilija tietäisi ja tuntisi pyöränsä. Miten muuten hän siitä kertoo ihailijoilleen? Sponsoroiva taho varmasti mielellään kertoo urheilijalle erityisiä kohtia ajokista ja olisi vakuuttavaa että urheilija myös esittäisi lisäkysymyksiä esittelyn aikana. Olivatpa ne sitten kuinka hassuja tahansa.Kuten ”mikä tuo törö tuossa on?”. Johti keskusteluun etuvaihtajan kiinnitystavoista fillariin. Mutta mikäli urheilija tuo mitattavaksi edellisen pyöränsä, jonka mitat ovat kaikkia ergonomian sääntöjä vastaan vain koska käännettävä satulatolppa..? Tai urheilija haukkuu edellisen ajokkinsa, koska se ei änen mielestään ollut oikean merkkinen. Oikein perustellut ”haukkumiset” on asia erikseen, eli mikäli pyörää ei ole saanut hänelle oikeisiin mittoihin tms.

Huonoja pyörävalmistajia markkinoilla valitettavasti on myös. Kaupallisuus, sitä syytän siitä. Esimerkiksi yksi Suomen myydyimmistä harrastajamerkeistä on valmistanut aika-ajopyörän josta ei s-kokoisena saa säädettyä 170cm pituiselle kuskille satulaa riittävän alas, koska satulatolpan kiristin on sijoitettu koloon, jolla ei ole minkäänlaista mekaanista merkitystä rungossa, eli se on toisin sanoen markkinaosaston piirtämä mutka. Pienet merkit, joita ei näe esimerkiksi muualla kuin Suomessa, tai ei ainakaan Tour de Francen pelotonissa, ovat usein Kiinasta tilattuja sattumarunkoja, joiden suunnittelusta vastaa valokuvaaja messuilla. Copy-paste-piirros ja kulmat menivät vähän uusiksi, eipähän huomattu että samalla itse asiassa meni koko geometria täysin uuteen uskoon ja vaikka omistaja laittasi säädöt vanhasta pyörästä suoraan uuteen pyörään, ovat kulmat silti muuttuneet, pahimmillaan rungon kulmat ovat sellaiset ettei esimerkiksi satulaa ole mahdollista saada oikeisiin säätöihin tai kaiken pahimmillaan edes sääntöihin.

Kuinka usein kuulen: ”Ei kuiturungoissa ole niin paljon eroja..” Jos tämän lauseen kuulet myyjän suusta niin juokse, tai aja karkuun..Sen sijaan jos kysyessäsi ”Mitä eroa tuolla halvimmalla ja kalleimmalla on?”, saat vastaukseksi ”Kaikki.” Hae/pyydä kuppi kahvia ja kysy lisää.

Avainsanat: , ,

Pia Pensaari

Pia Pensaari

Kirjoittaja on naispyöräilijä, joka on voittanut yli 20 SM-mitalia ja omistaa kautta aikojen Suomen 2. nopeimman ajan 3km takaa-ajossa.

Kommentit (0)

Kaikkien kommenttien tarkastus on käytössä. Ethän siis lähetä kommenttiasi useampaan kertaan, kiitos.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *