Pari sporttista – tai ei niin sporttista – viikkoa

Taas kävi vanhanaikaisesti, en muistanut päivittää blogia. Työn alla on mm. postaus syömähommista täällä etelässä, mutta sekin odottaa vielä kuvia ja pientä editointia. Urheilupuolella taas on ollut juoksu- ja lorvintapainotteista toiminta viime aikoina.

Toissa viikolla, 4.–10.2. kävin lähinnä juoksemassa, ja yritin aloittaa crossfitin On Ramp -kurssia, mutta tiedonkulkuongelmien takia pääsin aloittamaan vasta viime viikolla. Muutenkin oli jotain työ- ym. härdellejä, joiden takia olin aika venttipoikki ja kävin juoksemassa vain kahdesti, maanantaina ja perjantaina, viitisen kilometriä kummallakin otannalla. Lauantaina oli aamukuuteen venähtänyt baarikierros, joten sunnuntainakin lähinnä lööbasin ja palloilin kotosalla sekä söin kämppiksen tekemää perulaista ruokaa.

Viime viikkokin oli aika juoksupainotteinen, joskin loppuviikosta kyllästyin siihenkin. Pääsin On Ramp -tunneille. Tältä näytti:

11.–17.2.
ma: juoksulenkki, 4,6 km, 29 min, 9,4 km/h
ti: juoksulenkki 30 min (sportstrackerin paikannus lakkasi toimimasta, mutta lenkki oli melkein sama kuin edellisviikon 5,3 km lenkki)
ke: Crossfit On Ramp, 1h 15min, maastavetoa, cleania, sumo deadlift high pullia jne.
to: juoksulenkki, 36 min 4,9 km, 8,1 km/h (oli jalat vähän väsyneet)
pe: –
la & su: käveleskelyä

Torstai-iltana oli todelliset superjuhlat: ystävän läksiäiset, toisen ystävän syntymäpäivä, kolmannen taidenäyttelyn avajaiset ja kirsikkana kakun päällä ystävänpäivä eli San Valentin. Juhlin maltilla ja lähdin kotiin (jo!) kolmelta, mutta neljän tunnin työunien päälle vedetty melkein kymmenen tunnin työpäivä kieltämättä veti vähän piippuun. Viikonloppu menikin lähinnä kirjaa lukien, pyykäten ja viihdettä katsoen. Lauantaina tosin aioin jo mennä lenkille, kunnes tajusin, että juoksuvaatteet pyörivät pesukoneessa (minulla on mukana vain yksi juoksuvaatekerta). Kävin sitten ulkona kävelyllä, kahvilla ja lukemassa päivän lehden.

Sunnuntaina juoksuvaatteet olisivat olleet puhtaat ja kuivat, mutta juokseminen ei jaksanut tippaakaan huvittaa. Sen sijaan lähdin kävellen käymään Museo de Américassa, ja museovierailun jälkeen seikkailin muutenkin samalla suunnalla niin, että kävelyä tuli varmaan lähemmäs kymmenen kilometriä, mutta eihän se nyt oikein tuntunut urheilulta kun ei tullut edes hiki.

On Ramp -tunnilla puolestaan oli oikein kivaa, joskin minulla on pieniä hankaluuksia saada tunteja sopimaan aikatauluihini. Näin ollen voi olla, että tälläkin viikolla ehdin vain yhdelle tunnille (huomenna), mutta seuraavalla viikolla yritän käydä kahdella, niin saan On Rampin kuitatuksi ja aloitettua tavalliset treenit. Kivaa!

Avainsanat: ,

Miia Kirsi

Miia Kirsi

Miia on reilu kolmikymppinen pääkaupunkilaistunut humanisti ja tavoitteellisesti treenaava CrossFit-harrastaja.

Kommentit (0)

Kaikkien kommenttien tarkastus on käytössä. Ethän siis lähetä kommenttiasi useampaan kertaan, kiitos.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *