Pastilli, purkka vai koivusokeri?

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

*FoodinAmbassador -yhteistyö*

Terveelliset ruokailutottumukset edesauttavat myös suun ja hampaiden terveyttä. Vastaavasti kun syödään hampaiden terveyttä edistävästi, on sillä vaikutusta koko kehon hyvinvointiin.

Mikä on happohyökkäys?

Happohyökkäys tarkoittaa reaktiota, jossa suun bakteerit tuottavat sokereista ja muista hiilihydraateista happoja, jotka liuottavat hammaskiilteestä mineraaleja.

Lähes jokainen syömis- ja juomiskerta aiheuttaa suussamme happohyökkäyksen.

(hammaslääkäriliitto)

Happohyökkäyksen haitallisia vaikutuksia voidaan estää paitsi hampaita pesemällä, myös syömällä hampaiden terveyttä edistävästi. Säännöllinen syöminen n. 3 tunnin välein eli valveilla olo ajasta riippuen 5-6 kertaa päivässä pitää sekä nälkäkiukun hallinnassa että happohyökkäykset kohtuudessa. Hammasterveyden näkökulmasta pitää muistaa, että jokainen pienikin napostelu tai muun kuin veden juominen lasketaan myös ruokailuksi.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Silloin kun syödään niin syödään.

Väliajoilla ei siis napostella tai hörppäillä muita juomia kuin vettä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Syljen erityksen lisääntyminen auttaa hampaita korjaamaan happohyökkäyksen aiheuttamia vaurioita, koska sylki sisältää hampaita suojaavia ainesosia. Pureskelu lisää syljen eritystä, joten kannattaa suosia pureskelua vaativia ruoka-aineita kuten kasviksia ja hedelmiä. Kunnollinen pureskelu kannattaa myös ruoan imeytymisen kannalta.

Vauvojen sormiruokailussa vauva pureskelee ruoka-aineet itse, sen sijaan että imaisisi vain soseet lusikasta. Uskon tämän auttavan paitsi suun motoriikkaan, myös hammasterveyteen. Ollaankin viime aikoina jätetty smoothien tekeminen koko perheelle vähemmäksi ja pureskeltu enemmän kokonaisia hedelmiä ja marjoja.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Ksylitolin säännöllinen käyttö ruokailun jälkeen. Ksylitoli ehkäisee hampaiden reikiintymistä esimerkiksi estämällä reikiä aiheuttavien bakteerien toimintaa. Aterioiden jälkeen nautittu ksylitoli estää happohyökkäystä vähentämällä ravintoaineiden aiheuttamaa suun happamuutta. Suositeltu päiväannos on vähintään 5 grammaa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kun nyt 9-vuotiaat kaksospoikamme olivat pieniä, vietiin heillekin päiväkotiin ksylitolipastilleja ja vähän vanhempana pureskeltiin sitten kaikki purukumia. Jossain vaiheessa tuli sitten vain tutkittua tarkemmin, että mitä muuta nämä ksylitolipurkat sisälsivät kuin sitä itse ksylitolia ja lopetettiin sitten purkan ostaminen. Pari kuukautta sitten kun Voimalle puhkesivat ensimmäiset hampaat, aloin taas pohtimaan tätä hammasterveyttä ja ksylitolia. Niin että mitä se ksylitoli itseasiassa onkaan?

Ksylitoli on makeutusaine, jota on luonnostaan esimerkiksi marjoissa ja hedelmissä. Ksylitolia valmistetaan teollisesti esimerkiksi koivun kuituaineesta. Siksi sitä kutsutaan myös koivusokeriksi. Ksylitoli eroaa monista muista makeuttajista, koska hampaiden reikiintymistä aiheuttavat bakteerit eivät voi käyttää sitä ravintonaan. Päinvastoin ksylitoli estää näiden bakteerien toimintaa ja estää reikiintymistä. (hammaslääkäriliitto)

Säännöllisesti käytettynä ksylitoli myös korjaa jo alkaneita kiillevaurioita, vähentää plakin määrää sekä sen tarttumista hampaan pintaan.

Pikkulasten äitien säännöllinen ksylitolin käyttö erityisesti lapsen hampaiden puhkeamisen aikaan tai sitä ennen vähentää merkittävästi lapsen hampaiden reikiintymisriskiä. Säännöllisesti viisi kertaa päivässä käytetty ksylitoli vähentää myös äkillisen välikorvatulehduksen ilmaantumista. (http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=trv00019)

Mikäli siis taipumusta äkillisiin korvatulehduksiin on, voisi ksylitoli toimia ennaltaehkäisevänä keinona. Toki tuo viisi kertaa päivässä on melkoisen usein eli ksylitoli olisi muistettava jokaisen ruokailun yhteydessä. Tuntuisi hurjalta antaa vauvalle ja lapsille ksylitolipastilleja tai purkkaa jokaisen ruokailun jälkeen. Enkä kyllä itsekään niitä jatkuvasti miellään söisi.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Ksylitolituotteissa on vaihtelevat määrät ksylitolia. Täysksylitolipastillien ja -purkkien markkinointi on sinänsä harhaanjohtavaa, koska eivät ne 100% ksylitolia ole. Makeutus niihin saattaa tulla toki 100%sti ksylitolista, mutta esimerkiksi lapsiperheiden suosimissa Herra Hakkaraisen pastilleissa on lisäksi hyytelöimisainetta, liivatetta ja luontaista aromia. Tuotteesta ksylitolia on 95% ja noita muita aineita se loput 5%. Suositeltu päiväannos on kuitenkin 10 pastillia, mikä tuntuu minusta melko suurelta. Ylimääräisiä aineita kertyy pienen ihmisen elimistöön aivan turhaan. Täysksylitolipurukumit ovat vielä huonompia. Esimerkiksi Jenkki Professional Junior purkissa on ksylitolia on 71% ja lisäksi purukumin perusmassaa, aromeja, värejä, stabilointiainetta, pintakäsittelyainetta ja happoa. Näitä suositellaan 2 palaa 3 kertaa päivässä. En kyllä ala tuollaiseen jatkuvaan purkan jauhamiseen.

Olisiko pastilleille ja purkalle puhtaampaa ja edullisempaa vaihtoehtoa? Siis sellaista, joka olisi vain sitä itseään ilman aromeita, hyytelöimisainetta, liivatetta  tai purukumin perusmassaa?

Silmiini osui Foodinin tuotteita selatessa pussi: kotimainen koivusokeri. Tässä se aidosti 100% ksylitoltuote. Ruokailun jälkeen siis sokeripussille. Olihan ne lapset ihmeissään. Ja innoissaan. Että ihan luvan kanssa saa sokeria syödä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Hammasterveyden kannalta suositus on siis vähintään 5g ksylitolia, mikä tarkoittaa noin 1tl puhdasta koivusokeria. Hyvä ohjenuora lapsille on ottaa ruokailun jälkeen lusikan kärjellinen hampaiden pintaan pyöriteltäväksi. Vauvalle koivusokeria voi ripotella ruokailun jälkeen hammasharjan pintaan. Ainakin Voima nauttii suuresti kun hänen kahta hammastaan ja kutiavia ikeniä harjataan. Isommille lapsille ohjeistin pitämään kiteet mahdollisimman pitkään suussa imeskeltävinä, jotta vaikutus olisi parempi. Tarkoitus ei ole siis nielaista sokeria mahaan mahdollisimman äkkiä, vaan antaa sokerin vaikuttaa hampaiden pinnalla.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Koivusokeria voi käyttää tavallisen sokerin tavoin makeuttajana, koska se on makeudeltaan ja rakenteeltaan samanlaista. Sen glykeeminen indeksi on vain 7 (vertaa sokeri 68) ja se kohottaa verensokeria hyvin hitaasti. Makean lisäksi koivusokeri maistuu viileän raikkaalle.

Liiallisella käytöllä saattaa olla laksatiivisia vaikutuksia eli saattaa aiheuttaa esimerkiksi ripulia. Tämän vuoksi en ehkä aivan alkuun korvaisi esimerkiksi leivonnassa kovin suuria sokerimääriä. Reagointi on yksilöllistä, joten kannattaa kokeilla miten oma vatsa kestää koivusokeria. 5-10 grammaa eli 1-2 teelusikallista päivän mittaan pieninä annoksina nautittuna on useimmille sellainen määrä, joka ei ongelmia aiheuta. Joillakin vauvoilla ja lapsilla voi olla ummetusta ja tulikin mieleen, voisiko ksylitoli koivusokeri toimia ensiapuna myös ummetuksen hoidossa.

Terveyden kannalta, myös hammasterveyden, ylivoimaisesti paras janojuoma on vesi. Lapset kannattaa opettaa ja totuttaa juomaan vettä ja tykkäämään vedestä. Satunnaiset mehut ovat yhdenlaisia ruokia ja nautitaan ruokailujen yhteydessä, ei jatkuvasti hörppäilemällä pitkin päivää. Kesähelteillä hikoillessa voi olla tarpeen joskus nauttia urheillessa muutakin kuin vettä. Sokeriset ja keinomakeutetut mehut, limsat ja urheilujuomat ovat sekä hammasterveyden, että yleisen terveyden kannalta huono vaihtoehto.

 

Urheilujuoman voi tehdä itse yksinkertaisimmillaan näin:

Lisää juomapulloon veden joukkoon pari kidettä merisuolaa

ja ripaus koivusokeria.

 

Laadukasta merisuolaa ja koivusokeria voit tilata Foodinin -verkkokaupasta.

Muistetaan kuitenkin, että ksylitolin käyttö ei missään nimessä korvaa hampaiden pesua, joten hammaspeikolla pelottelu hampaiden harjaamiseksi jatkukoon!

Harjaa hampaat aamuin illoin, hammaspeikko suuttuu silloin!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Lähteinä käytetty:

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=trv00019

http://www.hammaslaakariliitto.fi

http://www.ksylitolikauppa.fi

*FoodinAmbassador -yhteistyö*

Avainsanat: ,

Hanna Uusitalo

Hanna Uusitalo, VOIMAHOTON

Hanna on oman elämänsä huippu-urheilija. Perhe-elämää, CrossFittiä, luontoliikuntaa ja valmennusta. Koulutukseltaan Hanna on liikunnanohjaaja (AMK) ja parhaillaan hän opiskelee luonto-ohjaajaksi.

Kommentit (0)

Kaikkien kommenttien tarkastus on käytössä. Ethän siis lähetä kommenttiasi useampaan kertaan, kiitos.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *