Pikakelaus: Espanja, Turkki, Tampere

Alkuun pahoittelen tuppikätisyyttäni, mutta kun kirjoitussormet eivät ole syyhynneet, niin en ole niitä pakottanutkaan.

Viimeksi kirjoitin Etelä-Afrikasta tammikuun lopulta, joten pieni pikakelaus ajoista sen jälkeen lienee paikallaan. Kahdeksan päivää vietin Tampereella palellen, muuttaen ja stressaten hoidettavista asioista, ennen kuin pääsin taas lämpimään. Seuraavat kolme viikkoa Espanjan Punta Umbriassa kuluivat hyvässä seurassa (maajoukkuenaiset, -miehet, -nuoret, -talentit ja Hämeen, Varsinais-Suomen sekä Uudenmaan aluevalmennettavat) treenaten. Kuten arvata saattaa, treeneihin mahtui niin surku- kuin huippukulkujakin. Mukavasti jäin kuitenkin sopivasti ajoitettujen kevennysten ansiosta plussakulun puolelle.

Espanjasta matkustimme osan joukkueen kanssa suoraan (no suoraan ja suoraan: kolmella lennolla ja kahdella parin tunnin ajolla) Turkkiin juoksemaan maailmancupin ensimmäistä osakilpailua. Keskimatkan kisaan kuului karsinta, josta 30 parasta pääsi A-finaaliin, ja seuraavan päivän finaali. Kisamaastot eivät aivan vastanneet mallimaastoja eivätkä oikeastaan järjestäjien maastokuvauksiakaan, ja lisäksi finaalin maasto oli valittu selvästi maalialueen ehdoilla: meidät haluttiin juoksemaan 2000 eaa rakennetun amfiteatterin ja muiden raunioiden keskelle. Juoksin helpohkon rastinottokisan hyvin ja saatoin olla tyytyväinen sijoitukseeni seitsemän. Linkki kisojen sivuille: http://wcup2014antalya.com/

Turisteilua Turkissa: Chimaeran ikuiset tulet

Turisteilua Turkissa: Chimaeran ikuiset tulet

Turkissa järjestettiin myös neliosuuksinen sekasprinttiviesti, jollainen tulee olemaan ensimmäistä kertaa MM-kisoissa tänä kesänä Italiassa. Tällaisia sprinttiviestejä ei kovin montaa vielä ole järjestetty, joten jokainen kansainvälinen tilaisuus juosta matkaa ennen MM:iä on tärkeä. Juoksimme joukkueella minä, Mårten Boström, Fredric Portin, Anni-Maija Fincke neljänneksi Ruotsin, Tanskan ja Ruotsin kakkosjoukkueen jälkeen. Kisassa sai siis olla nyt mukana useampi joukkue maalta, toisin kuin MM:issä, mikä teki ainakin aloitusosuudesta melko letkaisan. Toivon todella, että tulevissa sprinttiviesteissä ratamestarit käyttävät enemmän hajontaa ja että kisat saadaan haastavammille alueille. Nyt jäin tossulla ihan liikaa.

Sprinttiviestijoukkue Fin1: mä, Måre, Porren ja Anni

Sprinttiviestijoukkue Fin1: mä, Måre, Porren ja Anni

Tällä hetkellä hoidan opintojani hiirenaskeleen eteenpäin käymällä parin viikon laboratoriokurssin, joka stressaa urheilijanelämään tottuneita aivoja ja myös jalkoja kohtuuttoman paljon. Viime viikon heikot juoksutunnot on helppo pistää labran piikkiin. Onneksi tänään pilkahti taas parempaa virettä. Tämän kurssin jälkeen ensi sunnuntaina lähdenkin sitten Portugaliin ensin pariksi viikoksi harjoittelemaan ja sitten juoksemaan EM-kisoja. Niihin on enää reilu kolme viikkoa! Suomen joukkue löytyy täältä: ssl:n uutinen.

Olen minä saanut jotain asioitakin hoidettua; korjautin silmälasin sangat. Enää ei tarvitse kuljeskella leuko naamassa, kuten alla. (Leuko = leukoplast, suunnistajien kaikkeen käyttämä nilkkateippi)

Etelä-Afrikka 075

Avainsanat: , , , , , , ,

Venla Niemi

Venla Niemi

Venla on 23-vuotias suunnistajatar Tampereelta. Lajiinsa hän on tutustunut jo 6-vuotiaana, mutta tavoitteellisempi urheileminen alkoi 14-sarjassa nuorten SM-kisojen tullessa ohjelmaan. Tämän jälkeen harjoittelu on ollut nousujohteista sekä määrien että vauhtien suhteen ja päämääränä on aikuisten sarjan menestys.

Kommentit (0)

Kaikkien kommenttien tarkastus on käytössä. Ethän siis lähetä kommenttiasi useampaan kertaan, kiitos.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *