Ruokavaliosäätöä eli matkalla puoliluolanaiseksi?

Treenihommat ja ulkomailla asustelu ovat vähän myllänneet allekirjoittaneen ruokavaliota. Täällä osa Suomessa normaaliin ruokavalioon kuuluvista osasista on vähän vaikeasti saatavissa, ja muutenkin tuumiskelin, että olisi ehkä korkea aika myös hiukan hienosäätää tuota sisääntulevan sapuskan laatua, vaikka noin ns. perusterveellisesti syönkin. Lähinnä aikeissa on testata, miten ruokavalinnoilla saisi ehkä energiatasoja hivautettua vähän korkeammalle: koneeseen siis entistä enemmän vihanneksia ja kasviksia, kalaa, siemeniä ja pähkinöitä, vähemmän maitotuotteita, viljaa ja höttöä (jota muutenkin kuluu aika vähän). Ehdottomuus tässäkään asiassa ei kiinnosta, joten tavoitteena on syödä ehkäpä perus-nyrkkisäännön mukaisesti 80 prosenttisesti napakasti, 20 prosenttia vähän miten sattuu.

Crossfit-lahkolaisuuteen (no, siltähän se vähän vaikuttaa ihan näin harrastajastakin) yhdistetään usein paleotyyppinen ruokavalio, ja kieltämättä ajatuksena onkin vähän siihen suuntaan hilata omia ruokailutottumuksia, vaikka eihän kyseisen lajin harrastaminen todellakaan edellytä minkään yhden tietyn ruokavalion noudattamista.

Pientä, tai ehkä ihan niin pientäkään nikottelua allekirjoittaneelle luolanaishommissa aiheuttaa kieltämättä ruokavalioon elimellisenä (ehehe, pun intended) osana kuuluva liha. Vaikka en ole ollutkaan varsinainen kasvissyöjä sitten sen kun aloin taas parikymppisenä syödä kalaa, ei kana tai punainen liha ole viihtynyt lautasellani – satunnaisia maistamisia lukuunottamatta – kuuteentoista vuoteen. Jos nyt kuitenkin haluan edes testata paleomeininkiä, totesin, että kannattaisi ehkä kalan ja muiden merenelävien lisäksi lautaselle tuupata silloin tällöin muitakin eläimiä ihan asiallisen proteiininsaannin turvaamiseksi (koska maitotuotteet ja palkokasvijalosteet pääasiassa siis siirtyisivät takavasemmalle).

Kuvassa edellisen postauksen banskulätty.

Näin ollen olen viimeisen parin kuukauden ajan pikku hiljaa hivuttanut lihaa takaisin ruokavaliooni. Petoeläimiähän tässä kuitenkin ollaan. Olen päässyt niin pitkälle, että olen syönyt pari burgeria (hmm talking about paleo…), pari kertaa kanaa (ei maistu oikein millekään) sekä maistanut jotain paikallisia embutidoksia eli leikkelevirityksiä (en erityisesti pidä chorizosta, eivätkä makunystyräni erityisesti arvostaneet jamon serranoakaan, mutta näihin nyt ehkä voi tottua). Jännän äärellä todella ollaan.

Jonkinasteisella lihattomalla ruokavaliolla ollessanikaan en ollut sitä mieltä, etteikö liha kuuluisi ihmisen ruokavalioon (no, ei se välttämätöntä ole, mutta kyllä sen syöminen ihan luonnollista on), mutta, kuten engelsmanni sanoisi, what has been seen cannot be unseen. Tiedän pikkaisen turhan paljon tehoeläintaloudesta voidakseni noin vain unohtaa sen olemassaolon oman vatsani tyydytykseksi. Tai enhän minä lypsyeläinten tilaakaan päivät pääksytysten mieti, kun maitoa aamukahviini kaadan, joten kaipa sitä onnistuu olemaan ajattelematta. Siitä huolimatta tehotuotetun eläimen syöminen ei ole minusta ihan oikein. Luomutuotannossakin on ongelmansa, mutta ajattelin nyt kuitenkin tutkia, miten täältä ulkomaasta saa luomulihaa (tai ainakin sellaista, mitä isossa maailmassa sanotaan, että free-range ja grass-fed).

Toisena osana ruokavaliosäätöä on sitten ollut maito- ja viljatuotteiden karsiminen. Kovin paljoa en muutenkaan ole viime aikoina leipää ja pastaa pupeltanut, joten niitä en kotona ole kaivannut (ulkona tai vieraisilla olen kyllä syönyt silloin tällöin). Jogurtin ja juustot olen myös tiputtanut pois ostoskärryistä, mutta maitoa olen satunnaisesti käyttänyt aamukahvissa, tosin sitäkin olen ajoittain korvannut mantelimaidolla.

Pääasiallisesti (arki-)murkinani näyttävät nykyisin tältä:
aamupala: iso muki kahvia, paistettu muna tai kaksi, tomaattia, avokadoa ja joku hedelmä (vaihtoehtoisesti banskulätty tai hedelmiä pähkinävoilla, nälän määrästä riippuen)
lounas (töissä): iso salaatti, jossa yleensä ainakin erilaisia vihreitä, kirsikkatomaatteja, avokadoa ja jotain prodea (esim. tänään kylmäsavulohta ja pari keitettyä kananmunaa), pähkinöitä, oliiviöljyä yms. Jälkkäriksi kahvia ja joku hedelmä tai vähän tummaa suklaata
välipala (ennen treenejä tms.): banaani ja mantelivoita tai kourallinen pähkinöitä
iltaruoka: kasa vihanneksia ja jotain prodea, yleensä pannun kautta käytettynä (esim. kalafilee ja pikaisesti pannulla käytettynä paprikaa, parsakaalia ja kesäkurpitsaa)

En ole laskeskellut makroja enkä todellakaan noudattanut mitään huipputiukkaa ruokavaliota (ehei, olen kyllä viimeisimmän viikon sisään syönyt leipää, juustoa, risottoa, jäätelöä ym. ihan hyvillä mielin, joskaan en kotona), mutta noin pääasiallisesti muutokset tuntuvat ihan hyviltä. Voisin jossain vaiheessa yrittää taas laatia ruokapäiväkirjaa ja tutkia vähän tuota makroravinnejakaumaakin, niin vähän paremmin tietäisin missä mennään.

Tällä hetkellä on hiukan semmoinen tuntuma, että etenkin treenipäivinä voisin syödä enemmänkin (syön kyllä nytkin isoja annoksia, enkä oikein ehdi enkä koe tarpeelliseksikaan syödä useammin kuin kolmesti tai neljästi päivässä).

Avainsanat:

Miia Kirsi

Miia Kirsi

Miia on reilu kolmikymppinen pääkaupunkilaistunut humanisti ja tavoitteellisesti treenaava CrossFit-harrastaja.

Kommentit (0)

Kaikkien kommenttien tarkastus on käytössä. Ethän siis lähetä kommenttiasi useampaan kertaan, kiitos.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *