SM-kilpailut ja itsensä psyykkaamista
SM-kisat oli viime viikolla ja ne olivat myös kauden pääkisat. Oma uinti ei oikein kulkenut ennen kisaa. Olo oli enemmän sellainen kun kuvassa näette: Aika väsynyt. Yritin kovasti psyykata itseni kisakuntoon. Hoin itselleni: Linda, olet nopea. Linda olet vahva. Linda, sulla on hyvä ote veteen… Olen nopea, olen vahva, minulla on hyvä ote veteen… Koin että vahvistun, sitä myöten kun uskottelin itelleni että minussa todellakin on nämä ominaisuudet mitkä kuuluu kovaan kisasuoritukseen.
Mutta se ei nyt kuitenkaan riittänyt. 100 vapaauinti, joka on mun päälaji oli ekana päivänä. Ajallisesti uinti oli tosi surkeeta. Olo altaasa ei ollut niin huono kun mitä aika näytti. Ensimmäisen startin jälkeen minulla oli 50 vapaauintia ja 50m perhosuintia. Jatkoin iteni psyykkaamista näille matkolle, ja olo oli paljon vahempi kuin ensimmäisessä kisassa. Joten jollakin tavalla itsepsyykkaaminen kyllä toimi. :)
Se ei nyt kuitenkaan poista sitä faktaa, etten uintu omalla tasollani. Oma uinti on hukassa. Seuraavat isommat kisat on kesällä GP-challange skabat. Mutta voi olla, että kisaohjelmaan tulee muutama triathloni myös. Nyt ainakin lähden rakentamaan peruskuntoa pääasiassa pyörällä, lenkkipolulla ja tanssilattialla. Teen niitä lajeja mitä just nyt tuntuu kivalta ja jätän uinnin vähemmälle niin kauan kun tuntuu kivemmalta tehä muita lajeja. En usko että kannattaa väkisin tehdä sellaista mitä maistuu puulle. Ennemmin pidän taukoa ja odotan että into uintitreeneihin palaa taas. Joten nyt vaan nauttimaan keväästä ja auringosta ja ulkoliikunnasta!
–
