Suupielet korvissa
Tätä kirjoitusta aloittaessa pohdin samaa kuin Fitlandian blogikollegani Iina – onko enää edes uskottavaa, jos pari viikkoa putkeen käy hehkuttamassa kuinka hauskaa treenaaminen on ja kuinka hyvin hommat sujuu. Reissusta palattuani viimeiset kaksi viikkoa ovat kuitenkin harjoituksellisesti olleet huippuja ja olen nauttinut ensinnäkin yhteistreenien jatkumisesta, hyvästä fiiliksestä ja siitä, että tekeminen tuntuu ottaneen pienen askeleen eteenpäin kesän vaikeuksien jälkeen.
Viime viikon blogihiljaisuudessa ehdin käydä yhteisissä uintitreeneissä, juosta pienellä porukalla Sarpatin mäkistä pururataa ympäri kiihtyvällä vauhdilla, hiihtää toisella pienellä porukalla kauden ensimmäistä kertaa Jämin putkessa, viettää kera Chebici-tiimin kauden päättäjäisiä ja viikonloppuleiriä Ellivuoressa, uida 1900m testiuinnin sekä juosta 5km testijuoksun. Viikkoon ei osunut yhtään huonoa treenipäivää tai yksittäistä harjoitusta ja molemmat testit kertoivat hyviä viestejä syyskunnosta.
Suu on syystäkin hymyssä uutta viikkoa startatessa, vaikka herätyskello soikin jo klo 5.30 maanantaisen aamuvuoron kunniaksi :)
Lauantaiaamun lenkille lähdössä Ellivuoressa – yksi ei oikein kuulu joukkoon :)
Kuva: Tuuli / Aquaplus
Näin siut sunnuntaina! :)
En heti meinannut tunnistaa, mutta kun muistin, että olen koskarissa intersportissa töissä niin tajusin nähneeni juuri Sinut. Itse olin liikenteessä kaverin kanssa, etkä varmaan muista minua, mutta päällä oli valkoinen tupsupipo, musta villapaita ja musta toppaliivi. :D
Siellähän minä sunnuntaina olin. Seuraavalla kerralla tulet sitten moikkaamaan :)