Syysmyrskyjä

Syksyiset ajokelit jatkuvat. Ilmaisia muta-kasvonaamioita (vaikutusaika n.1-4 tuntia) jaetaan hiekkateillä ja marraskuisista auringonsäteistäkin on päässyt viikon sisään nauttimaan. Tänään lenkin ajamiseen toi lisähaasteensa piiloleikki myrskytuulen kanssa. Metsän suojissa pujoteltiin tuulelta piilossa liki 80km molempina päivinä. Kilometrit eivät kerry ihan samaan tahtiin metsissä kuin asfaltilla. Kun käyttää hiukan mielikuvitusta pystyy ajamaan kaupungin keskustan toiselle puolellekin hyvin pikkupolkuja pitkin. Ja jonkinasteista kehitystä henkisellä puolella; Tänään harmittelin cyclon olevan turha ronkeli väline reittivalintojen suhteen. :) Eli mieleni ei enää ole se rajoittavin tekijä!! Aika paljon sanottu naiselta, joka mieluiten ajaa puupinnalla… Joskaan en ole ihan varma rajoittaisiko ajotaidot kuitenkin enemmän…

Seurasiirrot, toimintasuunnitelmat, sääntöpäivitykset, hallituksen ja jaosten uudelleen järjestäytymiset ovat nyt pyöräilyssä tapetilla. Taustakohinasta kuuluu huonojakin uutisia, mutta loppu viimeksi en usko monenkaan asian vaikuttavan toimintaan. Koska, kuten jo aiemmin mainitsin, tähänkin asti kilpailijat ovat itse maksaneet kisareissuista suurimman osan (ainakin naiset ja ratapyöräilijät) ja yleensä saaneet järjestää kisareissunsa ihan itse..

Ongelmana tietenkin on raha. Sitä ei ole, eikä sitä tule ilman menestystä, jos silloinkaan… Mutta lisäksi suuri ongelma on tällä hetkellä asenteessa kilpapyöräilyn sisällä. Syyttävä sormi nousee turhan helposti monelta suuntaa, lisäksi kiukutellaan ja tapellaan keskenään, eikä arvosteta toisten tekemistä . Henkilökohtaisesti olen saanut sellaisen kasvatuksen, että pidän molempia sukupuolia tasa-arvoisina, enkä arvioi henkilöitä myöskään heidän urheilulajinsa, koulutuksensa tai työnsä perusteella. En ole kovin syvällisesti koskaan muissa lajeissa kisapiireihin päässyt/sekaantunut mutta uskon että pyöräilyssä entisestään korostuu naisten kilpailemisen aliarvostus. Se on myös kansainvälisesti tunnustettu ongelma lajin sisällä. Treenimäärien ja kivunsietokyvyn vertailut ovat jo niin kliseitä etten jaksa niitä enää perustella tarkemmin. Ja toki, kuten aina, muutama vielä pimennossa pidettävä suunnitelma on vireillä.. Harmittaa silti. Tosin olen monelta taholta saanut kuulla ettei pyöräily suinkaan ole ainoa lajiliitto jossa sisäiset tappelut ovat este lajin kehittymiselle.. Pitäisikö tehdä välillä johtaja vaihtarit eri lajiliittojen välillä, saataisiin hiukan sinisilmäisempää ja tuoreempaa näkemystä asioihin? :)

Pia Pensaari

Pia Pensaari

Kirjoittaja on naispyöräilijä, joka on voittanut yli 20 SM-mitalia ja omistaa kautta aikojen Suomen 2. nopeimman ajan 3km takaa-ajossa.

Kommentit (0)

Kaikkien kommenttien tarkastus on käytössä. Ethän siis lähetä kommenttiasi useampaan kertaan, kiitos.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *