Täyttä juustoa ja baanalle bailaamaan

Viikonlopun upeat ulkoilusäät suosivat taas kestävyysurheilijaa ja ulkona liikkumista. Pakkohan sitä oli käydä itsekin altistamassa itseään d-vitamiinille. Viileä ilma saa minut pysyttelemään joko metsän suojissa tai hidasvauhtisemmissa lajeissa, koska maantiellä vauhti yltyy helposti ja viima ottaa tiukasti otetta hartia-niska-alueesta. Sitä paitsi lauantaina johdatin cyclolenkkimme pienelle polkuosuudelle ja siitä sain vahvan kipinän herätellä sunnuntain pakkassäässä vähän sisäistä maasturikuskiani. Olin vierailemassa Tampereella ja halusin kokea ensimmäistä kertaa kuuluisan Ikean spoorin.

Ikean spoori on aktiivistakin aktiivisemman ja elämäntapaharrastajaporukan, ilmeisesti pääasiassa mystisen Izmon, ylläpitämä, lapioima, ajama ja kunnostama polkuosuus, joka talvisin on erityisessä suosiossa. Polkupätkä on pitkähkö, suhteellisen/suhteettoman tekninen eikä tarina tiettävästi kerro kovin monesta alle 10min kierroksesta. Polku ei vie mihinkään ja on hieman piilossa, joten siellä ei ole mm. koiranulkoiluttajia ja pyöräilijät saavat rauhassa kaahottaa.

Ajoin spoorin ensimmäisen kierroksen hitaasti haistellen ja tutkiskellen. Vauhti oli hivenen turhan hidas ja siksi turhauttavan hankalaa yrittämistä. Toiselle kierrokselle uskalsin ottaa jo hiukan vauhtia ja laji muuttuikin hauskemmaksi, sen jälkeen intoa oli vaikka muille jakaa, hullunkiilto silmissä koitin ajaa ympyrää varmemmin ja sujuvammin kierros kierrokselta. Mahtavaa!!

Sain kojeistaa kahta täysjoustomaasturia; Specialized S-Works Epic ja Camber. Kyseinen Epic oli saanut viime kaudella vauhtikyytiä Vastarannan Jukan alla ja Camber oli Signaturen testipyörä. Kummallakin olisi siis tiettävästi joku ajanut kovaa..

Vannoutuneelle jäykkäperän kuljettajalle kesti hetken aikaa ymmärtää pitää takapuoli penkissä ja antaa jousituksen hoitaa tehtävänsä. Osittain jäisellä pohjalla oikein säädetty jousitus ja riittävän vähäisellä paineella täytetyt renkaat antavat mukavuuden ja tekniikan lisäksi pitoa. En siis edelleenkään suostu liittymään nastarengasuskontoon. Kumpikaan fillareista ei tuntunut sellaiselta kiikkustuolilta millä edelliset kerrat olin täysjouston allani tuntenut. Epicin kanssa tulimme toimeen mainiosti ja ajaminen oli hauskaa mutta Camberin kanssa välillämme syttyi jotain suurempaa ja ajamisesta tuli helppoa, mukavaa, vauhdikasta ja IHANAA!! Ratakuski ei enää kaivannut alleen sileää ja tasaista puupintaa vaan pomppi, kaarteli, pyöritti ja nautti elämästä uudella tavalla!! Huikeeta! Huomasin jopa paikoin toivovani että selässäni olisi ollut numerolappu ja sekuntikello raksuttaisi sinipaitaisen tuomarin kourassa.. Mutta ennen kaikkea huomasin sääliväni kaikkia jotka eivät saa kokea sitä tunnetta kun pyörä ja kuski ovat samaa mieltä ja ohjaus kulkee kuin ajatus. Edes jäiset kohdat eivät enää hirvittäneet vaan jousituksen ansiosta renkaat pysyivät maassa ja pito säilyi epätasaisesta pinnasta huolimatta. Uskomaton vehjes. Mahtava päivä. Upea keli. Ja hieno rata!

Avainsanat: , , ,

Pia Pensaari

Pia Pensaari

Kirjoittaja on naispyöräilijä, joka on voittanut yli 20 SM-mitalia ja omistaa kautta aikojen Suomen 2. nopeimman ajan 3km takaa-ajossa.

Kommentit (0)

Kaikkien kommenttien tarkastus on käytössä. Ethän siis lähetä kommenttiasi useampaan kertaan, kiitos.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *