Tempaus oi tempaus

Snatch-miracle

Kuva lainattu  CrossFit Danvillen sivuilta. Erittäin todenmukainen kuvaus aiheesta.

Omille treenikavereilleni lämpimät tunteeni tempausta, tuota jaloa painonnostoliikettä, kohtaan tuskin tulevat yllätyksenä, sen verran riemukkaasti aiheeseen suhtaudun sekä itse treeneissä että treenien jälkeen wodconnectin merkinnöissäni. Eikä tämä ole mitään ironiaa, vaan minusta tempaus on kertakaikkisen hieno ja loputtoman kiehtova liike.

Kysehän ei toki ole mistään sen monimutkaisemmasta kuin nostaa tanko maasta suorille käsillä yhtenäisellä liikkeellä. Tavattoman yksinkertaista, silti niin hankalaa. Painonnosto ylipäänsä vaatii yllättävän paljon ajattelutyötä ja tekniikan detaljeihin paneutumista, mutta myös voimaa. Tai kuten Herttoniemessä meille vastikään seminaarin pitänyt Elyo Gatan asian ilmaisi: ”In weightlifting, if you don’t have technique, it is bad. If you don’t have strength, it is worse.”

Painonnostossa voima, tekniikka ja räjähtävä nopeus yhdistyvät perustvanlaatuisella tavalla, ja painonnostoliikkeistä vielä rinnallevetoa ja ylöstyöntöäkin enemmän minua kiehtoo juuri tempaaminen. Monet meidänkin salilla huokailevat raskaasti tullessaan tempauspäivänä paikalle. On toki totta, että hankaluudessaan tempaaminen tuntuu minustakin joskus turhauttavalta, ja vielä vuosi sitten suorastaan loputtomilta tuntuivatkin ne treenikerrat, jolloin viikosta toiseen hinkkasin tekniikkaa samoilla painoilla (yleensä 25 tai 27,5 kg tangossa). Erityisesti tempauksen parissa jokainen pikkuinenkin edistysaskel tuntuu kuitenkin ihan mielettömän palkitsevalta, kuin vähän kerrassaan oppisi uuden kielen tai perehtyisi salattuun itämaiseen mysteeriin.

Vaikka näin pääasiallisena crossfittaajana painonnostotreeniä tulee toki paljon paljon vähemmän kuin ns. oikeilla painonnostajilla, tykkään siitä, että nykyisessä ohjelmoinnissamme kolmen päivän syklin ensimmäinen päivä on miltei aina omistettu painonnostolle, ja yleensä pyrin tekemään nämä treenit vaikka sitten jälkikäteen open gymillä, jos en muuten pääse paikalle. Säntillinen treenaaminen on kyllä tuonut tulostakin, ja oma tempausmaksimini nousi viime vuonna 12,5 kiloa, eli 37,5 kg:sta 50 kg:een. Toki pääsin jo suht varhain CF-urallani jollain tapaa jyvälle tempauksesta, minkä lisäksi minulla on luonnostaan tosi hyvä liikkuvuus ja ihan kohtuullisen hyvä liikkeenhahmotuskyky, joista ei varmasti ole ainakaan ollut haittaa kun tempausta on alettu (sinänsä tyhjästä) rakennella. Olisipa silti hauska joskus nähdä jotain videoita uran ensimmäisistä tempausräpellyksistä. Onneks tällaista dataa ei kuitenkaan taida olla olemassa.

Viittäkymppiä suuremmalla en ole vielä rohjennut edes yrittää, mutta eilen vartin emom-tempaustreenin (every minute on the minute eli 15 minuutin ajan yksi toisto joka minuutti) päälle nostin parit raskaammat ykköset ja 50 kg nousi ihan suht helposti, vaikka en ollut joulukuun ennätystempun jälkeen edes kokeillut sillä. Jälkikäteen olo oli tosin kuin ylläolevassa kuvassa: ensin  tartuin tankoon ja yhtäkkiä olin kyykyssä tangon alla. Mitä just tapahtui? The snatch miracle!

Miten tempauksessa sitten kehittyy? Oman kokemukseni mukaan: treenaamalla, tekemällä paljon toistoja. Mieluummin hyviä toistoja vaikka pelkällä kepillä kuin sinne päin raskaalla painolla. Osa-alueita ja erilaisia tempauksia tekemällä. Tempaustreeniin(kin) kannattanee lämmitellä hyvin ja hakea liikeratoja lämppäämällä esim. Burgener warm-upilla ja Skills transferilla. Voimaa ja räjähtävyyttä tarvitaan, joten niitäkään ei kannata laiminlyödä.

Lisäksi korvaamattomia huomioita ja ahaa-elämyksiä olen saanut, kun olen käynyt treenaamassa jossain muualla, osallistunut nostoseminaariin tai vaan nostanut jonkun kokeneen  nostajan kanssa: oma valmentaja on toki hyvä olla ja hän toivottavasti tuntee treenaajiensa tyylit ja taustat. On ollut kuitenkin ihan mielettömän valaisevaa, kun joku ns. ulkopuolinen kiinnittää huomiota johonkin ongelmaan, jota en edes välttämättä tiennyt itselläni olevankaan tai vain muotoilee hieman eri sanoin jonkun neuvon, jonka jo periaatteessa olen tiennyt.

Avainsanat: , , ,

Miia Kirsi

Miia Kirsi

Miia on reilu kolmikymppinen pääkaupunkilaistunut humanisti ja tavoitteellisesti treenaava CrossFit-harrastaja.

Kommentit (0)

Kaikkien kommenttien tarkastus on käytössä. Ethän siis lähetä kommenttiasi useampaan kertaan, kiitos.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *