Unbroken Laji 1: Obstacle Swim

Viime lauantaina kisailtiin Espoossa Unbroken kisoissa. Lennettiin perjantaina Jennin kanssa Helsinki-Vantaalle ja jäätiin siihen lähelle Cumuluksen lentokenttähotelliin yöksi. Tämä olikin jo aamupalan puolesta loistovalinta, sillä sieltä sai aamupalaa jo klo 4:00 alkaen. Meidän piti olla Espoonlahden uimahallissa jo klo 6:00, joten herätyskello soi aikaisin. Nukkumaan oli kuitenkin päässyt jo ajoissa, joten ihan mukavat yöunet tuli kerättyä voimia.

1376316_1573119072921250_6594449163376368021_n

Päätuomarikaksikko Jan Knutti ja Atte Kaasinen ensimmäisen lajin julkaisussa. Kilpailijoiden ilmeet kertovat paljon :)

Laji 1: Obstacle Swim

For Time (time cap 10min)

4 rounds

12 Lateral Burbees

50m Obstacle Swim

Altaan puolivälissä 25m kohdalla oli ns. silta, joka piti ylittää, eli nousta altaasta reunasta itsensä ylös nostaen ja taas hypätä jatkamaan matkaa. Sama nousu tuli molemmissa päädyissä, jotta pääsi tekemään burbeita. Näitä ”altaanreuna muscle uppeja” tuli siis yhteensä kahdeksan. Käsissä painoi kyllä jo melkoisesti viimeisissä nousuissa ja vaikka vesi helpottaa nousua, niin tiukkaa teki. Viimeisessä ylösnousussa pääsinkin ylös vasta toisella yrityksellä.

Hyppyjä altaaseen tuli myös yhteensä kahdeksan, eli melko paljon siihen nähden, että uintimatka kokonaisuutena oli 200metriä. Oikeanlaisella hyppytekniikalla olisi jo voittanut paljon. Sulavasti veteen ja heti tehokkaasti eteenpäin potkien, olisi helposti ollut jo melkein altaan puolessa välissä ilman ensimmäistäkään käsivetoa. Pintaan ei kannattaisi nousta liian nopeasti, ainakaan suoraan ylöspäin. Itsellä meni kyllä hypyt aikalailla aivan naamalleen ja mahalleen. Tuntuu, että unohdin kaikki ohjeet, mitä olin saanut. Olin kuitenkin onnistunut tekemään ihan onnistuneita hyppyjä uintiharjoituksissa aiemmin.

Burbeissa pysyi hyvä tahti ensimmäisellä kierroksella, mutta tahti kyllä hidastui seuraavilla. Kyllä se uinti hengästytti sen verran paljon.

Niin. Ja sitten se itse uinti. Lajin julkaisun jälkeen olin helpottunut ja innoissani, laji vaikutti helpommalta mitä olin ajatellut. Kerrallaan 25m uintia ja jokaiseen pätkään pääsi hyppäämään reunalta tai korokkeelta. Olin kuitenkin viimeisissä uintitreeneissä pystynyt tuon 25m uimaan vaparia pahemmin hengästymättä, jopa kohtuullisen rennon oloisesti. Kuinka väärässä olinkaan. Hypyt epäonnistuivat, rentoudesta ei ollut tietoakaan ja tuntui että ei vaan saa tarpeeksi happea. Näistä johtuen jouduin sitten kuitenkin vaihtamaan välillä rintauintiin.

Olin lajin jälkeen kyllä todella poikki. Onneksi oltiin tosiaan uimahallissa ja pääsi heti jääkylmään suihkuun, mikä tuntui auttavan erityisesti olkapäihin ja käsiin, jotka olivat aivan loppu.

Aika oli 8:35 ja sijoitus 13

Sijoitus oli hyvä, mutta itse suoritukseen olen pettynyt. En pystynyt pitämään päätä kylmänä ja keskittymään omaan rauhalliseen suoritukseen. Voisi ehkä sanoa, että meni yli-yrittämisen puolelle ja tekniikkahan siitä kärsi ja sitä kautta koko suoritus.

10392497_1573150679584756_3093759227806603663_n

Burbeissa hyppy piti suorittaa tasajalkaa aidan yli, alustana huopamatto.

Motivaatio uinnin oppimiseen kasvoi kyllä huimasti. Vielä minusta kala tulee. Paljon on puhuttu siitä, kuinka CrossFit on lisännyt painonnoston kiinnostavuutta. Taitaa olla käymässä uinnin suhteen samoin. Itse aion ainakin lisätä viikottaisen uintikerran omaan ohjelmaan. Enkä usko olevani ainoa.

-hanna-

(kuvat unbroken facebook)

 

 

 

Hanna Uusitalo

Hanna Uusitalo, VOIMAHOTON

Hanna on oman elämänsä huippu-urheilija. Perhe-elämää, CrossFittiä, luontoliikuntaa ja valmennusta. Koulutukseltaan Hanna on liikunnanohjaaja (AMK) ja parhaillaan hän opiskelee luonto-ohjaajaksi.

Kommentit (0)

Kaikkien kommenttien tarkastus on käytössä. Ethän siis lähetä kommenttiasi useampaan kertaan, kiitos.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *