Urheiluharrastus vanhempieni apuna ja rasitteena.

Olin viisi vuotias, kun minut vietiin ensimmäisen kerran uintiharjoituksiin. Ensin se oli pelleilemistä pikkualtaassa, mutta parin vuoden lilluttelun jälkeen pääsin kunnon uintiryhmään uimaan. Minut otettiin ryhmään uutena ja pientä aliarvioimista minua kohtaan oli, mutta onneksi opin uinnin salat aika nopeasti ja pääsin muiden vauhtiin mukaan ja pystyin tutustumaan uusiin kavereihin, jotka vieläkin ovat tukenani, jos asiat ovat huonosti. Sain myös itselleni valmentajan, joka omassa nuoruudessaan voitti MM-mitalin uinnissa. Hän omistaa myös isoimmat pohkeet, jotka olen ikinä nähnyt. Ne ovat kuin miehellä. Silloin ajattelin, että haluan samanlaiset ”kivi”pohkeet ja samanlaisen menestymisen kuin hänellä. Nyt kuitenkin olen jättänyt pelkän uinnin vähemmälle ja olen keskittynyt parina viimeisenä vuotena enemmän triathloniin ja pyöräilyyn. Menestystä on tullut, mutta vieläkin tavoitteenani on isot pohkeet (tai nyt ehkä reidet) ja arvokisa mitali.

Jokainen lapsi tarvitsee jonkun harrastuksen. Oli se sitten uinti, jääkiekko, baletti tai jokin taistelu laji. Harrastus kasvattaa lapsen kilpailuhenkeä, sosiaalisuutta, yrittämisen halua, itsenäisyyttä ja vastuuntuntoisuutta. Urheiluharrastus antaa elämyksiä ja antaa lapselle henkistä iloa. Harrastus auttaa myös koulunkäyntiä, koska antaa rytmikkyyden päiville. Ensin käydään koulussa, tehdään läksyt, huilataan ja lähdetään harjoituksiin muiden ihmisten seuraan. Jos kokeesta tulee huono numero ja on jo saanut harrastuksesta kilpailuhenkisyyttä, on helpompaa motivoitua seuraavaan kokeeseen kiitettävä numero silmissä.

Urheilussa on myös terveydellisiä vaikutuksia. Monella nuorella on ylipaino ongelmia, ja jos liikkuisi säännöllisesti niin ei makkaroita kertyisi vatsan ympärille. Nykyisin monet lapset eivät ole kiinnostuneita, kuinka isokokoisia he ovat vaan siitä, kuinka iso on heidän ostamansa karkkipussi. Liikkumattomuus aiheuttaa ajan kuluessa selkä-, lonkka-, niska-, nivel- ja niin edelleen vaivoja.

Vanhemmat hyötyvät lasten harjoituksista siten, että pääsevät harjoitusten aikaan suorittamaan omia urheilusuorituksia. Omat vanhempani kävivät aina juoksulenkeillä, kun itse polskin uima-altaassa, ja joka perjantai palkitsivat he itsensä käymällä pizzalla Pressan-pizzassa. Arvostan sitä, että joku jaksaa joka ilta uhrautua viemään omat lapsensa harjoituksiin ja käyttämään harjoituksen aika itselleen hyödyksi. Vanhempani ovat osanneet viedä minut erilaisiin ja monipuolisiin harjoituksiin ja nyt olen saanut itse valita mitä haluan tehdä. Joten, kun joskus ehkä mahdollisesti hankin lapsia, yritän muistaa, että heille pitää antaa mahdollisuus harrastaa montaa eri lajia, ja tehdä juuri sitä, mitä he itse haluavat. Kaikille ei sovi 3000 esteiden juoksu yleisurheiluradalla tai lantion pyörittely tanssitunneilla. Jokainen jaksaa tehdä tiettyä lajia, tiettyyn ikään asti.

Lotta Lepistö

Lotta Lepistö

Lotta on 24-vuotias pyöräilijä ja sairaanhoitajaopiskelija. Tulevana vuonna Lotan on tarkoitus harjoitella monipuolisesti ja saada pyörä liikkumaan entistä kovempaa. Hän pääsee nyt kokeilemaan vuodeksi, millaista on elää todellista huippu-urheilijan elämää.

Kommentit (0)

Kaikkien kommenttien tarkastus on käytössä. Ethän siis lähetä kommenttiasi useampaan kertaan, kiitos.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *