Viimeiset kuulumiset

Viime sunnuntaina olin intoa täynnä. Intoni johtui siitä, että olisin maanantai aamuna päässyt treenaamaan taas kunnolla, mutta toisin kävi. Aamulla tein aamutoimet, kuten normaalistikin ja lähdin autolla ajamaan kohti uimahallia. Teille oli satanut yön aikan uutta lunta ja tie oli hyvinkin liukas. Pihasta lähdin autolla rivakasti ja pääsin viisi kilometriä kotipihasta, kun auto lähti käsistä. Vauhti oli nopeusrajoitusten mukainen, mutta tilannenopeudeksi liian korkea. Auto kävi ainakin kyljellään, ellei jopa katollaan. En ole ihan varma, kun kävi niin nopeasti. Autosta lähti takaikkuna ja sivuovista perustukset lyttyyn. Rallikuskille ei käynyt kuinkaan, niska vain meni uimisesta jumiin ja kääntyy heikosti vasemmalle puolelle. Kyllä, menin kolarin jälkeen uimaan! Mikään tai kukaan ei olisi voinut estää sitä. Mitä tästä opin? Ajan tulevaisuudessa rauhallisesti.

Treenejä olen nyt kuitenkin pystynyt tekemään rullillä. Keskiviikkona kävin hiihtämässäkin, kun tännekkin päin Suomea on lunta pyryttänyt. Tein silloin vauhtikestävyysharjoituksen, koska sunnuntaina olisi tiedossa maakuntaviesti. Matkana hiihdän viisi kilometriä, katotaanko pysynkö edes pystyssä, kun lajina on perinteinen. Hiihdän Noormakun Nopsan kakkosjoukkueessa, ykkösjoukkueeseen valittiin Venäläisen Kati, joka voitti aikoinaan MM-hopeaa hiihdon sprintissä. Isäkin pääsee kolmosjoukkueeseen hiihtämään miesten kympin.

Ajattelin, että tulevana viikonloppuna en koske maastopyörään ollenkaan. Ajattelin tehdä kaikki treenit hiihtäen, uiden (jos niska kestää) ja maantiepyöräillen. Maantiepyörällä tietenkin Karhuhallissa lauantaiaamuna. Treenikaverin saan Turusta, kun Linnea tulee kyläilemään. Saa sekin vähän tulta hännän alle.;) Älytreenejä ei kuitenkaan voi kauheasti tehdä sunnuntain hiihdon takia.

Tänään olen tähän mennessä ollut vain koulussa. Koulussa oli tänään äikän preli, tekstitaidon koe. Luulen, että meni ihan ok, mutta luultavasti opettajan mielestä meni päin prinkkalaa. Tänään on kuitenkin vielä tiedossa spinningtreeni. Erikoisen siitä tekee se, että minä vedän sen! Isä on tällä kertaa Turussa koulutuksessa ja pääsen tuuraamaan. Kokemuksia tältä ”alalta” löytyy tasan yksi, jonka olen pitänyt meidän uintiryhmän uimareille. Saas nähä, mitä polkijat tykkää mun kiljumisesta.

Hiihdosta vielä sen verran, että Variksen Kaisa on kärähtänyt taas dopingista. Eikö yksi kerta enää nykymaailmassa riitä? Eikö kerrasta opi? Innolla odotan tuloksia, että mitä tällä kertaa on käytetty. Henkilökohtaisesti mietein, että hänestä olisi voinut ampumahiihtäjänä jopa tulla joskus jotakin, mutta olisi pitänyt arvata, että ei kärpänen surinastaan koskaan pääse.

Lotta Lepistö

Lotta Lepistö

Lotta on 24-vuotias pyöräilijä ja sairaanhoitajaopiskelija. Tulevana vuonna Lotan on tarkoitus harjoitella monipuolisesti ja saada pyörä liikkumaan entistä kovempaa. Hän pääsee nyt kokeilemaan vuodeksi, millaista on elää todellista huippu-urheilijan elämää.

Kommentit (0)

Kaikkien kommenttien tarkastus on käytössä. Ethän siis lähetä kommenttiasi useampaan kertaan, kiitos.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *