Vuosikatsaus 2014

Ajatuksena oli koota viime vuoden treenien satoa ja muita tunnelmia vuodesta 2014 postaukseen jo ennen vuodenvaihdetta, mutta jotenkin aika kuluikin kaikenlaisissa muissa puuhissa: treeneissä, töissä, avannossa, painonnostokisoissa ja kavereiden seurassa hengaillessa. No, uutta vuotta ei ole kulunut vielä viikkoakaan, joten raapustelen nyt sitten jonkinlaista yhteenvetoa taaksejääneestä treenivuodesta.

Päällimmäinen tunne päättyneestä vuodesta on jotenkin rauhallinen. Edellinen vuosi, 2013, oli sellaista haipakkaa, että pelkästään se, että olen asunut koko vuoden samassa maassa, kaupungissa ja vielä asunnossakin, treenannut samalla salilla ja samojen tyyppien kanssa kääntää kokonaisuuden voimakkaasti vakaan puolella (vaikka niin treeneissä kuin työ- ja ihmissuhde-elämässäkin on toki ollut tilaa muutoksillekin).

2015-01-04 17.35.37

Tällä mentiin. CrossFit.

Vuosi, kuten edellinenkin, kului treenin puolesta pääasiassa tukevasti CrossFitin parissa. Treenasin CrossFit Herttoniemen salilla ja olin ja varmaan vastaisuudessakin olen todella todella iloinen siitä, että päädyin juuri sinne. Meillä on ihan mieletön meininki, kanssatreenaajista ja valmentajista riittää iloa miltei jokaiselle päivälle ja onpa monista salitutuista tullut ihan oikeita ystäviä, joiden kanssa on niin käyty kaljalla, syömässä, keilaamassa kuin leffassakin. Hertsikan lisäksi kävin vieraisilla ainakin Lappeenrannan salilla sekä AXT CrossFitissä Berliinissä.

CrossFit-hommien lisäksi tuli kyllä jotain muutakin puuhattua: juoksin säännöllisesti (harvoin, mutta säännöllisesti eli ainakin kerran kuukaudessa). Polkupyörällä kuljen edelleen miltei kaikkialle, enkä oikeastaan laske pyöräilyä sinänsä liikunnaksi, mutta tuli yksi pidempi reissukin fillarilla tehtyä, kun Lotan kanssa kävimme kiertelemässä Viroa noin 500 km edestä. Jossain määrin säännöllisen epäsäännöllisesti kävin myös uimassa ja boulderoimassa. Lisäksi kesällä pelasin kerran viikossa fudista puistossa.

IMG-20141231-WA0002

In painonnosto action. Hivenen karkaa eteen jerkki. Aina. Valokuvasta kiitos Kaisa Varkila!

Usein kuulee, että toinen treenivuosi CrossFitin parissa on ikävä, kun ensimmäisen vuoden jatkuva kehitys ei enää jatku aukottomasti, vaan välillä treenissä alkaa tulla jämähtymistä, takapakkiakin. Tästäkin sain kokemusta kesällä, kun clean&jerk laahasi sitkeästi paikoillaan eivätkä kyykkytuloksetkaan ottaneet kohentuakseen. Kokonaisuutena rankkaisin treenivuoden kuitenkin myös kehityksen puolesta vahvan positiiviseksi. PR:t paukkuivat kaikissa liikkeissä ja myös yleiskunto tuntui entisestään kohenevan.

Vuoden 2014 aikana esimerkiksi takakyykyn ykkösmaksimi nousi 12,5 kg (77,5 kg -> 90 kg), etukyykyn 10 kg (67,7 kg -> 77,5 kg), työnnön eli clean&jerkin 12,5 kg (50 kg -> 62,5 kg), rinnallevedon 20 kg (50 kg -> 70 kg), tempauksen 17,5 kg (32,5 kg -> 50 kg) ja vauhtipunnettuksen eli push pressin 12,5 kg (45 kg -> 57,5 kg). Vuoden alussa en vielä saanut yhtään tiukkaa leuanvetoa, nyt myötäotteella ennätys on neljä toistoa ja vastaotteella ainakin kolme. Lisäksi olen tehnyt ensimmäiset lisäpainoleuanvedot, opetellut kippileuat ja tehnyt useita benchmark-treenejä määrättynä.

CrossFitin parista kertyi myös muuten monenlaisia uusia kokemuksia. Openien aikaan päädyin suorittamaan HQ:n judges-kirjekurssin ja sen myötä tuomaroimaan lukuisia treenikavereiden open-suorituksia. Tuomarointi osoittautui ihan kiinnostavaksi puuhaksi, joten pian jo huomasinkin olevani tuomarin roolissa ensin Box Battle -kisoissa ja sitten Karjalan Kovimmassa. Seuraava tuomarikeikka on tiedossa vajaan kuukauden kuluttua Tampereella tämän vuoden Winter War -skaboissa.

CrossFitin perässä tuli viime vuonna reissattua: tuomarikeikkojen ohella olin katselijan ominaisuudessa helmikuun alussa Winter War -kisoissa Tampereella ja toukokuussa olikin edessä huviretki Kööpenhaminaan Regionals-katsomoon. Suunnitelmissa on käydä katsastamassa Euroopan kovimmat tänäkin vuonna.

WP_002134

Itse en jotain salin höntsiä ja Openeja lukuunottamatta kisaillut. Syksyllä liityin kuitenkin mukaan salillemme ns. kisaryhmään, joka sekin on tuonut vähän uutta maustetta ja lisää tavoitteellisuutta treenaamiseen. Varsinaisia kisatavoitteita ei minulla vielä tässä vaiheessa ole, mutta ehkäpä jossain hamassa tulevaisuudessa siintelee sekin.

Lupasin myös koutsilemme osallistua painonnostokisoihin, kunhan tempaan 50 kg. No, sehän sitten joulukuun alussa nousikin (saavutus melkein yllätti allekirjoittaneen), ja kun salillamme järjestettiin uuden vuoden juhlien yhteydessä painonnoston salikisat, osallistuttava oli. Kisat olivat tosiaan aika huumoripainotteiset ja miltei kaikki osallistujat nostivat jonkin sortin naamiaisasussa tai salanimellä. Minäki pukeuduin crossfittaajaksi polvisukkineen, mikrosortseineen ja kinesioteippeineen. Itse kisasuoritus nyt ei kovin kaksisesti mennyt (tempaus 46 kg ja työntö 60 kg), mutta oli ihan hauska kokeilla nostamista yleisön edessä, jos kohta yleisö koostuikin pääsääntöisesti omista treenikavereista.

IMG-20141231-WA0004

Nostokisojen hulinajengi. Hyvä meno! Kuvasta kiitos Kaisa Varkila.

Treeninulkoinen elämä ei varsinaisesti ole tämän blogin ydinsisältöä, mutta ehkäpä siitäkin voisi sanasen tai kaksi mainita. Kuten alussa mainitsinkin, mennyt vuosi oli edeltäjäänsä rauhallisempi. Työelämän  puolesta elämä tuntuu olevan hieman vaiheessa ja alkaneen vuoden aikana siinä toivottavasti tapahtuu jonkinlaisia kiinnostavia muutoksia. Viime vuonna matkustelin paljon vähemmän kuin olisin halunnut (lähinnä siksi, että oli kroonisesti köyhä), mutta kävin kuitenkin Berliinissä, Kööpenhaminassa ja Virossa.

Suurimman osan vuotta olin iloisesti itsellinen kolmekymppinen nainen, en juuri deittaillut enkä suoraan sanottuna edes kaivannut mitään ihmissuhdesuhinaa. En ehkä kaipaa vieläkään, mutta niinpä sitä kuitenkin tapahtui elämälle ah-niin-tyypillinen odottamaton käänne. Olen edelleen (viiden kuukauden jälkeen…) hieman hämilläni tapahtumien saamasta käänteestä, enkä nyt sen enempää asiaa tässä vatvo, mitä nyt totean, että tämäkin käänne näyttää olevan mahdollinen. Kunhan siis täyttää seuraani hyväksymiltäni yksilöiltä odottamani sangen korkeat vaatimukset riittävästä älystä, sopivasta huumorintajusta, kiinnostavuudesta, yleissivistyksestä, kiltteydestä, urheilullisuudesta ja miellyttävästä ulkonäöstä. Kaikenlaista.

Avainsanat: , , , , , , ,

Miia Kirsi

Miia Kirsi

Miia on reilu kolmikymppinen pääkaupunkilaistunut humanisti ja tavoitteellisesti treenaava CrossFit-harrastaja.

Kommentit (0)

Kaikkien kommenttien tarkastus on käytössä. Ethän siis lähetä kommenttiasi useampaan kertaan, kiitos.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *