Ihana kamala avovesi

Avovedessä uiminen on monelle triathlonin aloittamisesta haaveilevalle suurin kynnys lajin pariin lähtemisessä. Avovesi on kuitenkin myös monelle kokeneemmallekin triathlonharrastajalle se kaikkein vähiten mieluisa harjoitusympäristö ja usein talven hyvät treenit uima-altaan puolella eivät siirry suoraan järveen parantuneena avovesiuintina.

Itselläni ero halliuinnin ja avovesiuinnin välillä oli triathlon-harrastusta aloittaessani kuin yöllä ja päivällä. Hallissa oli helppo opetella ja ylläpitää hyvää tekniikkaa tyynessä, aallottomassa vedessä ja rataköydet takasivat oman rauhan uidessa. Järvessä suunnan jatkuva tarkistaminen, aallot sekä muut uimarit sekoittivat alkuunsa tekemisen täysin. Alussa omaa avovesiuinnin harjoitteluani vaikeutti myös suuresti erittäin kova pelko avovettä kohtaan. Tämä pelko on harjoittelun ja kokemuksen myötä pienentynyt, mutta näkyy edelleen erityisesti yksin treenatessa.

Märkäpuku

Märkäpuku on Suomen kylmiin vesiin lähes välttämätön hankinta, mikäli aikoo harjoitella uintia avovedessä ja osallistua tapahtumiin, joissa uintimatka ylittää muutaman sadan metrin matkan. Aloittelevalle uimarille ja triathlonistille kelluttava märkäpuku tuo myös tietynlaista turvaa ja varmuutta avovesiuintiin.

Märkäpuvun valinnassa ja hankkimisessa tulee olla tarkkana ensinnäkin sen suhteen, että sukellukseen ja uintiopetukseen tarkoitetut märkäpuvut eivät sovellu triathloniin ja avovesiuintiin. Kannattaa siis suoraan hankkia uintiin tarkoitettu märkäpuku, vaikka sukelluspukujen hinnat ovat usein huokeampia ja saatavuuskin saattaa olla parempi.

Jos mahdollista, märkäpukua kannattaa myös sovittaa ja mielellään “koeuida”. Aloittelevan triathlonistin / uimarin ei useimmiten kannata hankkia heti ns. huippuluokan pukua, jonka on nähnyt komeilevan suosikki-triathlonistinsa päällä lehden kannessa, sillä monesti esimerkiksi näiden pukujen “kelluttavuusominaisuudet” eivät riitä aloittelevalle uimarille, jolla tekninen uintiosaaminen ei vielä ole hyvällä tasolla.

Avovesipelko näyttäytyy monille uidessa niin, ettei esimerkiksi päätä uskalla laittaa veteen, vaikka siinä ei hallissa mitään ongelmaa olisikaan. Joillakin uinti rajoittuu muutamien kymmenien metrien matkan edestakaisin sahaamiseen, vaikka avovesiuinnin parhaita puolia olisikin tarjolla oleva laaja ”uima-allas”, jossa ei koko ajan tarvitse olla katkomassa uintia käännöksillä kuten hallissa 25m radalla uidessa.

Jos pelon vuoksi ei uskalla uida hieman kauemmas lähtöpisteestään jotakin kiinteää kohdetta kohti suunnistaen, on vaarana ettei avovesiuintitekniikka kehity. Monesti tämä tarkoittaa sitä, että märkäpuku-uinnissa olennaista liukua ja puvun kelluttavuutta ei saa hyödynnettyä kunnolla ja suunnistusta on vaikea harjoitella.

Miten tätä pelkoa sitten voi hallita?

Useimmille, myös itselleni, paras keino avovesipelon hallintaan on uida ryhmässä tai edes yhden uintikaverin kanssa. Kun vieressä näkyy koko ajan joku toinen, on helpompi uskaltautua vähitellen aina hieman pidemmälle ja pelottavat ajatukset unohtuvat. Turvallisuussyistä avovedessä uiminen tulisikin mahdollisuuksien mukaan tapahtua vähintään rannalta tai laiturilta tapahtuvan valvonnan alla tai toisen uimarin seurassa, sillä koskaan ei tiedä, mitä kokeneemmaallekin uimarille saattaa tapahtua ja siten aina on hyvä olla mukana joku, joka voi tulla apuun tai hälyttää apua paikalle tarvittaessa.

Pelkoa voi myös lähteä pienentämään uimalla avovedessä säännöllisesti. Itse olen kuluvana kesänä yrittänyt harjoitella avovesiuintia entistä enemmän siirtämällä käytännössä kaikki uintitreenit järveen toukokuun loppupuolelta lähtien, kun vesi on ollut mukavan lämmintä. Säännöllisen avovedessä uimisen myötä järviympäristö tulee tutuksi ja samalla kerta kerralta hieman vähemmän pelottavaksi. Pelkoa vastaan ei kuitenkaan kannata väkisin taistella, vaan kannattaa edetä pienin askelin, jotta ei ajaudu paniikkiin keskellä järveä – varsinkin, jos on yksin uimassa tai seuralainen on vain laiturilla seuraamassa menoa.

Kylmyys ja aallot

Joillekin pelkoa ja ahdistusta avovedessä aiheuttaa myös sen kylmyys sekä aallot varsinkin keväisin avovesiuintikautta aloitettaessa. Kylmä vesi saattaa aiheuttaa hengenahdistusta ja tuntemuksia siitä, ettei saa happea. Tällöin avovesiuintiharjoitukset kannattaa aloittaa kaikessa rauhassa vedessä kellumalla ja vähitellen päätä veteen laittaen.

Mikäli kisatapahtuma ajoittuu alkukesään ja luvassa on kylmävetinen uintiosuus, kannattaa järvessä käydä totuttautumassa veteen hyvin, jotta kylmyys ja sen myötä mahdollinen paniikki ja hengenahdistus ei iske heti uintistartin jälkeen. Kylmyyden aiheuttamaa pelkoa ja ahdistusta vastaan voi valmistautua myös varusteilla kuten paksulla neopreenisella uimalakilla, -hanskoilla ja -sukilla. Muutenkin uimalakkia tulisi käyttää aina – myös lyhythiuksisten ja erityisesti kaljujen uimarien – sillä lämpöä haihtuu ihmisestä myös pään kautta ja usein allasvettä huomattavasti kylmemmässä avovedessä tämäkin saattaa aiheuttaa ongelmia.

Aallot puolestaan saattavat aiheuttaa pelkoa ja ahdistusta avovedessä uidessa silloin, kun hengittäessä tai suuntaa tähystäessä sattuu hengittämään sisään juuri silloin, kun osuu aallon kohdalle ja nielaisee järvivettä. Tämä tuntuu aina inhottavalta, myös kokeneesta uimarista, mutta ei kuitenkaan ole vaarallista, jos tilanteen rauhoittaa, ottaa kunnolla happea ja jatkaa uimista uudelleen. Kisatilanteessa muiden keskellä uidessa tilanteen rauhoittaminen voi tosin olla hankalaa varsinkin kokemattomalle uimarille, mutta säännöllisellä avovedessä harjoittelulla vedenhörppäämisetkin oppii paremmin kohtaamaan.

Järvivesien ollessa mukavan uintilämpöisiä näin keskikesällä myös Suomen olosuhteissa, on hyvä harjoitella avovedessä uimista ja näin suunnata uuden itsevarmuuden kera loppukesän triathlon-tapahtumiin. Järveen suunnatessa tulisi kuitenkin aina muistaa vähintäänkin kertoa jollekin, minne on menossa ja kauanko aikoo uida tai mieluiten napata kaveri tai oma uimavalvoja mukaan uintireissulle. Nautitaan kirkkaista ja lämpimistä järvivesistä, mutta pidetään turvallisuus mielessä ennen kaikkea.

 

Terhi Martikainen

Terhi Martikainen

Kirjoittaja on triathlonisti, moninkertainen pyöräilyn SM-mitalisti ja urheilukaupan ammattilainen.

Kommentit (0)

Kaikkien kommenttien tarkastus on käytössä. Ethän siis lähetä kommenttiasi useampaan kertaan, kiitos.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *