Liikuntavammat – hoito ja kuntoutuminen

Liikuntavammat

Liikuntavammat ovat yleisin vammoja aiheuttava tapaturmaluokka, ja niistä kolmannes vaatii lääkärin hoitoa. Suurin osa liikuntavammoista kohdistuu polveen ja nilkkaan, mutta myös selkävammat ovat yleisiä.

Hyötyliikunta on kaikista turvallisin liikuntamuoto, ja kilpaurheilu puolestaan riskialttein. Eri liikuntalajien vammariskeissa on huomattavia eroja, ja aloittelijoille turvallisimpia lajeja ova muun muassa sauvakävely, uinti ja vesijuoksu. Valtaosa liikuntavammoista on pehmytkudosvammoja kuten venähdyksiä, nyrjähdyksiä ja ruhjeita, mutta myös rasitusvammat etenkin kestävyyslajien harrastajilla ovat yleisiä.

 Ensiapu

Liikuntavammojen suhteen nopea ensiapu kannattaa, sillä se rajoittaa verenvuotoa ja turvotusta, lievittää paikallista tulehdusreaktiota sekä vähentää kipua. Ensiapu perustuu neljän K:n periaatteelle:

1. Kompressio eli puristus.

– Purista vammakohtaa aluksi käsin, myöhemmin käytä vammakohdassa puristussidettä.

2. Koho

– Nosta raaja kohoasentoon

3. Kylmä

– Vammakohdan päälle asetetaan kylmäpakkaus , jonka ympärille kiedotaan tukisidos. Muista laittaa ihon ja kylmäpakkauksen välille jotain paleltumavammojen ehkäisemiseksi!

4. Koti

– Liikuntavamman tulee antaa levätä rauhassa. Liikunnasta tulee pitää vamman vakavuusasteesta riippuen 3-7 vuorokauden tauko, jonka jälkeen vammakohdan käyttäminen aloitetaan asteittain.

Liikuntavamman (nyrjähdys, revähdys, tms.) sattuessa ensiapu tulisi aloittaa välittömästi – 30 sekunnin sisällä. Ensiapua ei tulisi myöskään lopettaa muutaman minuutin jälkeen vaan sitä tulisi jatkaa intervallityyppisesti siten, että 20-30 minuuttia toteutetaan kolmea K:ta – koho, kompressio, kylmä – jonka jälkeen jätetään kylmä pois ja annetaan raajan olla kohollaan puristussiteessä 2 tuntia. Tämän jälkeen otetaan taas kylmä mukaan 20-30 minuutin ajaksi. Tätä sykliä voidaan jatkaa useamman tunnin ajan, jolloin kuntoutuminen saadaan parhaalla mahdollisella tavalla käyntiin.

Kuntoutuminen

Lepovaiheen jälkeen voi vammakohdan kuntouttamisen aloittaa varovasti ja asteittain. On tärkeää, että kuntouttaminen ei tee kipeää. Yleensä kuntoutumisvaiheessa joudutaan käyttämään korvaavaa ja vammakohtaa säästävää harjoittelua normaaliharjoittelun ollessa liian raskasta. Loukkaantunutta raajaa ei kuitenkaan saa pitää täysin levossa, vaan raajan liikkuvuutta ja lihaskuntoa tulee ylläpitää. Aktiivinen kuntoutuminen pienentää syntyvää arpikudosta ja ehkäisee vamman uusiutumista

Fitlandia.fi – naisille jotka juoksevat omia polkujaan

Lähteet:

Parkkari J, Kannus P, Kujala U. Liikuntavammat ja niiden ehkäisy. Lääkärin käsikirja 4/2013.

Parkkari J, Kannus P, Fogelholm M. Liikuntavammat – suurin tapaturmaluokka Suomessa. Suomen Lääkärilehti 2004;59(41):3889-389.

Päivitetty viimeksi 01.08.2015

Fitlandian toimitus

Fitlandian toimitus

Fitlandian toimituksesta vastaavat liikunta- ja terveysalan ammattilaiset. Loimme FITLANDIA.fi-yhteisön, jotta löytäisit yhdestä ja samasta paikasta luotettavan ja inspiroivan tiedon terveellisen ja liikunnallisen elämän edistämiseksi ja paremman fiiliksen saavuttamiseksi.

Kommentit (0)

Kaikkien kommenttien tarkastus on käytössä. Ethän siis lähetä kommenttiasi useampaan kertaan, kiitos.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *