Mitä on terveysliikunta?

Terveysliikunnaksi voidaan luokitella kaikki fyysinen aktiivisuus, joissa ihminen liikkuu ja jolla on myönteisiä vaikutuksia terveyteen. Tällaisia aktiviteetteja ovat esimerkiksi kauppareissut kävellen tai pyöräillen, lumityöt, siivoaminen, pihatyöt, marjastus, metsästys, halonhakkuu, jne. Kunto ei näissä toimissa vielä välttämättä paljon nouse, mutta aktiviteetit vaikuttavat suotuisasti terveyteen.

Terveysliikunta tuottaa terveyttä niin sanotusti hyvällä hyötysuhteella. Hyvä hyötysuhde tarkoittaa sitä, että liikuntaan liittyvät riskit ovat minimissä, mutta edut sen sijaan ovat korkeat. Terveysliikunnassa ei kuntoliikunnan ja urheilun tavoin tavoitella suorituskykyä, vaan pyritään mahdollisimman hyvään toimintakykyyn ja säilyttämään hyvä terveydentila.

Liikunnasta puhuttaessa käytetään usein termejä fyysinen kunto ja terveyskunto. Fyysisellä kunnolla tarkoitetaan yleisesti hyvää suorituskykyä, erityisesti kestävyyttä ja lihasvoimaa, jota saadaan riittävän tehokkaalla harjoittelulla. Terveyskunnon kannalta tärkeitä asioita ovat puolestaan esimerkiksi matala verenpaine ja veren kolesteroli, ihannepaino, tuki- ja liikuntaelimistön terveys ja nivelten liikkuvuus, ja näitä asioita tavoitellessa puhutaan liikunnan yhteydessä tehon sijaan ennemmin määrästä, kuten liikutuista minuuteista, otetuista askeleista tai kuluneista kaloreista. Silloin kun liikunnan avulla tavoitellaan parempaa fyysistä kuntoa, on kyse kuntoliikunnasta, ja silloin kun ensisijaisena tavoitteena on terveyskunto, puhutaan terveysliikunnasta.

Suurin osa valtimosairauksista ja tyypin 2 diabeteksesta olisi ehkäistävissä terveillä elintavoilla: välttämällä lihomista, liikkumalla riittävästi ja syömällä terveellisesti. Monien keskeisten riskitekijöiden kehitys on ollut myönteistä, mutta lihavuuden lisääntyminen jatkuu edelleen. Myönteisestä kehityksestä huolimatta useimpien riskitekijöiden tasot ovat edelleen varsin korkeita.

Diabeteksen hoidon aiheuttama kustannustaakka on Suomessa lähes kaksinkertaistunut 10 vuodessa ja oli vuonna 2007 noin 833 milj. €.

Suomessa on noin 300 000 diagnosoitua, hoidossa olevaa diabeetikkoa ja noin 200 000 suomalaista sairastaa tietämättään tyypin 2 diabetesta. Vielä useammalla on diabeteksen esiaste (IGT eli heikentynyt sokerinsieto tai IFG eli kohonnut paastosokeri). Diabeetikoiden määrän arvoidaan kaksinkertaistuvan 10 vuodessa.

Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, http://www.thl.fi/

Terveysliikunnan ehtona on, että liikunta toistuu riittävän usein ja pitkään ja että sen aiheuttama elimistön kuormitus on vähintään kohtalainen mutta ei liiallinen. Hyvin kevyt liikunta, esimerkiksi hidas kävely, ei välttämättä täytä terveysliikunnan ehtoja. Terveysliikunnan määräksi suositellaan noin puolen tunnin kohtuullisesti kuormittavaa liikuntaa (esim. reipasta kävelyä, pyöräilyä tai uintia) 5–7 päivänä viikossa tai kuormittavaa liikuntaa (esim. hölkkää) 20–60 minuuttia kolmasti viikossa. Päivittäisen liikunnan voi myös koota pienemmistä palasista, esimerkiksi kolmesta 10 minuutin pyrähdyksestä, sillä liikkumisen pilkkominen pienempiin osiin näyttää tuottavan terveyden kannalta saman hyödyn kuin kerran 30 minuuttia.

Liikunnan terveyshyödyt eivät kuitenkaan lisäänny suoraviivaisesti liikunnan määrää tai tehoa lisäämällä, vaan paras terveysvaikutus saavutetaan varsin kohtuullisella liikunnalla. Fyysistä kuntoa voidaan toki parantaa kovastikin liikunnan tehoa lisäämällä, mutta terveyshyöty kasvaa hitaasti jos lainkaan. Kuormittavampi kuntoliikunta lisää myös jonkin verran potentiaalisia haittoja vammojen ja ylirasituksen muodossa.

Eri liikuntamuodoilla on hieman erilaisia vaikutuksia elimistön toimintoihin. Kestävyyslajit (kävely, hölkkä, hiihto, uinti ja pyöräily) kuluttavat energiaa, alentavat verenpainetta ja veren kolesterolia ja parantavat sokerinsietoa kun taas voima- ja kuntosaliharjoittelu vahvistavat erityisesti luustoa ja tehostavat sokeriaineenvaihduntaa.

Voimistelulla, pallopeleillä ja ryhmäliikunnoilla voi vahvistaa tehokkaasti luustoa ja parantaa tasapainoa. Riittävä terveyskunto on kuitenkin helppo saavuttaa millä tahansa liikuntamuodolla ja siksi tärkeintä on valita sellainen liikuntamuoto, josta itse pitää. Parhaassa tapauksessa liikunnasta tulee nautinto ja positiivinen riippuvuus eikä liikkumista tehdä pelkästään terveyden edistämisen vuoksi.

Jos on aiemmin liikkunut vähän, kannattaa liikunta aloittaa terveysliikunnalla ja hyödyntää liikunnan mahdollisuudet arjen askareissa ja toiminnoissa. Liian rasittava liikunta voi vaurioittaa kudoksia ja aiheuttaa viikkoja ja kuukausia kestävän ylikuormituksen kehoon. Sitten kun on tottunut liikkumaan säännöllisesti ja luonnollisia mahdollisuuksia hyödyntäen, ja terveys on hyvässä kunnossa, voi asettaa tavoitteeksi säännöllisen ja suorituskykyä parantavan kuntoliikunnan. Seniorikansalaisten ja ihmisten, joilla on huono peruskunto, kannattaa laatia yhdessä lääkärinsä kanssa terveysliikuntaohjelma, jotta hyödyt olisivat mahdollisimman suuria ja riskit vastaavasti pieniä.

Lähteet:

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00934

http://www.ukkinstituutti.fi/tietoa_terveysliikunnasta/liikkumaan/aloittajan_liikuntaopas/terveysliikuntaa_ja_kuntoliikuntaa

http://kiloklubi.fi/artikkelit/Terveysliikunta-ja-kuntoliikunta/947/

Päivitetty viimeksi 16.06.2015

 

Fitlandian toimitus

Fitlandian toimitus

Fitlandian toimituksesta vastaavat liikunta- ja terveysalan ammattilaiset. Loimme FITLANDIA.fi-yhteisön, jotta löytäisit yhdestä ja samasta paikasta luotettavan ja inspiroivan tiedon terveellisen ja liikunnallisen elämän edistämiseksi ja paremman fiiliksen saavuttamiseksi.

Kommentit (0)

Kaikkien kommenttien tarkastus on käytössä. Ethän siis lähetä kommenttiasi useampaan kertaan, kiitos.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *