Suomalaisten ruokailutottumukset

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Finravinto-tutkimukset ovat vuodesta 1982 lähtien seuranneet suomalaisen aikuisväestön ruoankäyttöä ja ravinnonsaantia. Ravintotutkimus toteutettiin osana kansallista FINRISKI-tutkimusta, joka viiden vuoden välein selvittää kroonisten tautien riskitekijöitä ja niiden muutoksia. Finravinto-tutkimus on laaja (~1000 ravintohaastattelua) ja siten se antaa suhteellisen luotettavan kuvan suomalaisten ruokatottumuksista.
Kokosimme tähän poimintoja tuosta tuloksesta (ja kommentoimme niitä):
Suomalainen työikäinen aikuinen syö keskimäärin kuusi kertaa päivässä. (Ruokailukerta tarkoitti ateriaa, juomaa tai välipalaa.) + Säännöllisyys plussaa, tuo kuusi kertaa ei tosin kerro kovin paljoa, jos juomatkin lasketaan ateriaksi.
Viljavalmisteet, ravintorasvat, liharuoat ja maitovalmisteet kuuluivat lähes jokaisen ruokavalioon. + Monipuolista, hyvä me!
Kasviksia tai juureksia käytti keskimäärin 80 % miehistä ja 95 % naisista. + Tosi hyvät prosentit väestötasolla!
Naisten ruokavalioon sisältyi keskimäärin vähän yli 400 g kasviksia, juureksia, palkokasviksia, hedelmiä, marjoja tai mehuja päivässä, miesten ruokavalioon hieman vähemmän. + Pientä skarppausta, varsinkin miehet ;)
Elintarvikeluokittain tarkasteltuna 65-74-vuotiaat söivät enemmän puuroa, pullaa ja munkkeja kuin 25-64-vuotiaat, jotka puolestaan söivät enemmän jogurttia, kovia juustoja ja makeisia. Erikoinen fakta :D
Sekä miesten että naisten ruokavalioon sisältyi keskimäärin riittävästi vitamiineja ja kivennäisaineita. + Hyvä me!
D-vitamiinin saanti oli lisääntynyt ja pääasialliset ruokalähteet olivat kala, ravintorasvat ja maitovalmisteet. + Hyvä hyvä!
Rasvan osuus energiasta oli työikäisillä miehillä ja naisilla 36 %. Tyydyttyneiden rasvahappojen osuus oli työikäisillä 14 % ja ikääntyvillä 13 % energiasta. Suomalaisten ruokavalio sisälsi enemmän rasvaa ja tyydyttyneitä rasvahappoja kuin viisi vuotta aiemmin. – Rasvojen saannin suositus on 25-35% päivittäisestä energiasta, josta enintään 1/3 tyydyttyneitä, eli tässä on vielä skarppaamista!
Hiilihydraattien osuus energiasta oli 42 % työikäisillä miehillä ja 44 % naisilla. Sokerin saanti pysyi ennallaan, mutta kuidun saanti oli pienentynyt. – Lisää kuitua pitäisi saada!
Suolan saanti oli lisääntynyt ja on melko kaukana suositeltavasta. – Kiinnitetäänpä huomiota suolan saantiin!
Alkuperäisen tutkimuksen pääset lukemaan pdf-tiedostona täältä.
Tunnistatko itsesi tätä tutkimusta vastaavaksi ”suomalaiseksi ruokailijaksi”?:)

—