Voimantuotto on taito – osa 1

Tämä on kaksiosaisen artikkelisarjan ensimmäinen osa. Toinen osa löytyy täältä.

Voimantuotto on taito

Karkeasti yksinkertaistaen kehon liikkeet tapahtuvat siten, että hermosto antaa lihaksille käskyn supistua. Mitä voimakkaampi käsky on sitä voimakkaampi ja nopeampi liike. Kuulostaa hyvin yksinkertaiselta ja sitä se onkin tällä tasolla tarkasteltuna. Mitä taitoa voimantuottoon sitten voi liittyä? Kun asiaa lähdetään tarkastelemaan pintaa syvemmältä, huomaamme, että taidon rooli voimantuotossa on yllättävän suuri!

Lihasten toiminnan lyhyt oppimäärä

Lähdetään kuitenkin liikkeelle lyhyesti lihasten toiminnasta. Lihakset koostuvat lihassäikeistä, jotka ovat yhdistettynä motorisiin yksikköihin. Ne ovat puolestaan suoraan yhteydessä keskushermostoon. Yksi motorinen yksikkö voi käskyttää aina muutamasta lihassolusta jopa satoihin kappaleisiin asti.

Mitä tarkempi suoritettava liike on, sitä vähemmän lihassoluja on yhden motorisen yksikön takana. Esimerkkinä voidaan ottaa vaikka kirjoittamiseen vaadittavat käden lihakset. Vastaavasti, mitä suurempi ja voimakkaampi liike on, sitä useampaa lihassolua yksi motorinen yksikkö käskyttää. Reisi- ja pakaralihakset ovat tästä hyviä esimerkkejä.

Lihassolut supistuvat kaikki tai ei mitään –periaatteella. Kun motorinen yksikkö saa käskyn supistaa sen alaisuudessa olevat lihassolut, se tekee sen täydellä teholla. Supistuvien lihassolujen määrä määrittää itse lihassupistuksen voimakkuuden. Lihakset itsessään ovat ”tyhmiä”, sillä ne tekevät tasan tarkkaan mitä hermosto sanoo. Hieman pidemmälle mentäessä voimantuoton suuruus on riippuvainen seuraavista tekijöistä:

1) Lihassäikeiden rekrytointi – tämä tarkoittaa yksinkertaisesti supistuksessa käytettävien lihassolujen määrää. Supistuvien lihassolujen määrä vaikuttaa siis oleellisesti voimantuottoon.

2) Motoristen yksiköiden syttymistiheys – eli syttymis- tai toiselta nimeltään impulssitiheys. Se kertoo, että miten tiheään hermosto lähettää hermoimpulsseja työtä tekeville lihaksille. Lihassupistuksen voimakkuus ei ole riippuvainen siis impulssin voimakkuudesta vaan peräkkäisten impulssien tiheydestä. Mitä tiheämpään käskyjä tulee, sitä voimakkaampi lihaksen supistus on.

3) Synkronointi – motoristen yksiköiden synkronointi kuvaa sitä ominaisuutta, kuinka samanaikaisesti motoriset yksiköt aktivoituvat yksittäisessä lihaksessa. Mitä paremmin aktivointi tapahtuu samanaikaisesti, sitä suurempi voimantuotto. Vertauksena voisi käyttää tilannetta köyden vedosta. Veto on voimakkaampi, jos kaksi köyden päässä olevaa henkilöä vetää köyttä yhtä aikaa, eikä vuorotellen.

Taito – tiedostettua ja tiedostamatonta

Seuraavaksi päästään puhumaan taidosta. Taito astuu kuvaan mukaan kahdessa eri mielessä – tiedostamattomana ja tiedostettuna. Tiedostamaton taito käsittää kolme yllämainittua osatekijää (Lihassäikeiden rekrytointi, motoristen yksiköiden syttymistiheys ja synkronointi). Hyvin toteutettu voimaharjoittelu parantaa näitä kaikkia ominaisuuksia. Itse asiassa voimaharjoittelun aloittavalla treenaajalla alun nopea kehitys johtuu pääasiassa näiden ominaisuuksien nopeasta kehityksestä. Toisin sanoen elimistö oppii käyttämään tarvittavia lihaksia tehokkaammin ja samalla rentouttamaan liikettä vastustavia lihaksia. Arvatenkin liikkeen suorittamista haittaa, jos sitä jarrutetaan tiedostaen tai tiedostamatta vastakkaisilla lihaksilla! Myöhemmin myös hypertrofia, eli lihaskasvu astuu kuvaan mukaan. Se on kuitenkin jo toisen kirjoituksen aihe.

Toinen taidon komponentti liittyy asioihin, joita voimme tehdä tiedostetusti. Yksi perustaidoista on kokovartalojännitys ja sen hyödyntäminen eri liikkeiden aikana. Hyvä esimerkki tästä on tavallinen etunojapunnerrus, joka on paljon muutakin kun ylävartalon vaakatasossa työntävää liikemallia harjoittava liike. Kyseessä on nimittäin oikeastaan liikkuva lankku/hooveri/silta tai miksi tätä staattista keskivartaloliikettä haluaakaan nimittää. Hyvä ja oikeaoppinen punnerrus edellyttää keskivartalolta riittävää stabiliteettia, jotta vartalon suora linja säilytetään kantapäistä olkapäihin koko ajan.

Tavallisessa etunojapunnerruksessa keskivartalon stabilointi ja koko kehon ”linkittäminen” yhteen ei ole vielä useimpien kohdalla suuressa roolissa. Mitä haastavampiin punnerrusvariaatioihin edetään, sitä enemmän kokovartalojännityksen ja ”linkittämisen” rooli kasvaa. Kuten lontooksi osuvasti sanotaan: ”Linkage, not leakage!”

Yhden käden punnerrus on äärimmäisen hyvä esimerkki kokovartalojännityksen käyttämisestä, koska ilman sitä suoritus epäonnistuu todennäköisesti surkeasti. Vartalosta täytyy pystyä tekemään mahdollisimman jäykkä kokonaisuus, joka toimii voimansiirtona kuitenkin samalla keskittyen myös itse punnerrukseen. Kun tästä edetään vielä eteenpäin yhden jalan ja yhden käden punnerrukseen, niin taito vain korostuu tukipisteiden vähentyessä kolmesta kahteen, minkä lisäksi ala- ja ylävartalon raajoja käytetään ristiin.

Artikkelisarjan seuraavassa osassa pureudutaan syvemmin käytännön keinoihin, joilla voimantuottoa voidaan lisätä.

Artikkelin asiantuntija Jukka Mäennenä on Tampereelta kotoisin oleva BMX- ja maastopyöräilyn aktiiviharrastaja sekä monipuoliseen harjoitteluun perehtynyt osaaja. Hän on käynyt useita ohjaajakoulutuksia, mm. Charles Poliquinin PICP level 1&2, Primal move, RKC ja StrongFirst bodyweight. Toistaiseksi Jukka on ainoa suomalainen, joka on käynyt kolme viimeksi mainittua koulutusta. Lisäksi Jukka on FST-venyttelyssä sertifioitu terapeutti. Pyöräilyharrastuksen saralla Jukalla on vuonna 2013 käyty UCI:n Bmx-racing coach certification. Lisää Jukan ajatuksia ja artikkeleita treeniin liittyen voi lukea osoitteesta super-sets.com.

Jukka Mäennenä

Jukka Mäennenä, super-sets.com

Kirjoittaja on tamperelainen monipuoliseen harjoitteluun perehtynyt osaaja sekä Bmx- ja maastopyöräilyn aktiiviharrastaja. Kirjoittajan ajatuksia treeniin liittyen voi lukea osoitteesta super-sets.com sekä Probody-, Edge-, Fillari- ja Polku-lehden sivuilta.

Kommentit (2)

Kaikkien kommenttien tarkastus on käytössä. Ethän siis lähetä kommenttiasi useampaan kertaan, kiitos.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *